Toimitus
Vaalikevät on päässyt hyvään vauhtiin. Puolueet ajavat asemiin ja hakevat vastustajia tarttumalla toistensa heikkoihin kohtiin.
Vaalit vyöryvät höyryjunan lailla päälle myös mediataloihin. MTV:n uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen on seurannut vaalitaistelun kiihtymistä mielenkiinnolla. Puolueiden välinen vaalikamppailu on alkanut tuleviin eduskuntavaaleihin poikkeuksellisen aikaisin. Merkkejä tästä alkoi olla jo viime vuoden puolella.
–Vallassa olevat ja rahoista päättävät hallituspuolueet alkoivat herkällä kädellä muistaa äänestäjiä: oli kyse sitten sähkön hinnasta, lapsiperheiden tilasta tai vaikka Saarikon kaivamasta asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta, Ahtiainen taustoittaa.
Eduskuntavaalien pääteemaksi vaikuttaa nousevan talous. Äänestäjille myydään mistä leikata ja mistä ei, kuinka paljon tai leikataanko ollenkaan.
–Tämä selkeni viimeistään SDP:n julkaistessa talouspoliittisen ohjelmansa vaaleihin, Ahtiainen kommentoi.
–Itse ajattelen talouden olevan teemana ajankohtainen. Suomi on aika tavalla velkaantunut ja se on velkaa tuleville sukupolville. Tosiasia on, että nykyisillä hyvinvointipalveluillaan Suomi elää törkeästi velaksi. Kovin kauaa ei tällä lailla voi jatkua, Ahtiainen jatkaa.
Puolueiden vaalitenttejä ovat leimanneet avaukset, joissa on käyty läpi sitä, kenen kanssa puolue olisi valmis hallitusyhteistyöhön ja kenen kanssa ei. Tämä on suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin poikkeuksellista.
Ahtiainen uskoo kehityksen kertovan pohjimmiltaan halusta vedota potentiaalisimpiin omiin äänestäjiin. Omia arvoja sekä vaaliohjelmia halutaan korostaa.
Vaaleissa blokkipolitiikkaa on ilmennyt toistaiseksi vain siten, että vasemmistopuolueet ovat halunneet blokata perussuomalaiset. Ahtiaisen mukaan todelliseen blokkipolitiikkaan siirryttäisiin, jos vasemmisto tai oikeisto ilmoittaisi kategorisesti ennen vaaleja, että eivät tee toisen puolen kanssa yhteistyötä.
Näin kävisi myös, jos vaalit voittanut oikeisto- tai vasemmistopuolue ilmoittaisi heti tuloksen valmistuttua, että ei aio muodostaa hallitusta toisen puolen kanssa.
–Tähän asti Suomen historiassa, kun on päädytty sen valinnan eteen, että valtaa vai ei, niin valta on kiinnostanut. Hyvä esimerkki on Suomen Keskusta edellisissä vaaleissa. Vaalitulos ei puoltanut osallistumista hallitukseen, mutta he näkivät siinä mahdollisuuden ollessaan vaa’ankieliasemassa, Ahtiainen sanoo.
–Jos nyt pitäisi arvata ja käy, kuten Ylen viimeisin gallup lupaa eli Kokoomus on ykkönen ja SDP kakkonen, niin veikkaukseni on, että he aloittaisivat hallitusneuvottelut keskenään, Ahtiainen arvioi.
Vaalien yhteydessä on ollut puhetta poliittisen retoriikan hienovaraisesta koventumisesta Suomessa. Ahtiainen pitää värikästä kieltä pirteänä lisänä, mutta ei usko sen olevan keino vaalien voittamiseen.
–Jos mietitään sitä, miten Suomessa vaalit voitetaan, niin se tapahtuu saamalla mahdollisimman paljon suuria ikäluokkia taakse. Heitä on paljon ja he ovat aktiivisia äänestäjiä. Ikäluokat ovat tottuneet konsensus-Suomeen, Ahtiainen kertoo.
Materiaalia vaaleihin liittyen äänestäjä saa paljon. Mihin sitten erityisesti opiskelijoiden tulisi vaalikenttien tiimellyksessä huomionsa keskittää? Ahtiainen ohjaa äänestysratkaisussa perustavanlaatuisen pohdinnan äärelle.
–Loppujen lopuksi kannattaa miettiä, mitä kansanedustajat tekevät siellä. Hehän säätävät lakeja ja yrittävät miettiä, miten priorisoida asioita suomalaisten eduksi, Ahtiainen tiivistää.
–Jokaisen pitää kohdallaan valita, että onko tärkeää antaa äänensä itsensä näköiselle ehdokkaalle vai puolueelle joka on lähimpänä omia ajatuksia. Sitten tietysti uuden näkökulman avaa, jos rupeaa miettimään pitäisikö näissä vaaleissa mahdollisesti äänestää jotenkin taktisesti, Ahtiainen pohjustaa.
Puolueiden ehdokaslistoja tarkastellessa on voinut tehdä johtopäätöksen siitä, että moni kokenut parlamentaarikko on väistymässä tulevalle vaalikaudelle. Tämä avaa Ahtiaisesta tilaisuuden monelle nuorelle ehdokkaille.
–Ei olisi eduskunnalle haitaksi ollenkaan, että sinne tulisi enemmän nuoria ehdokkaita. Silti autuaaksi ei tee se, että nuori äänestää nuorta. Itsensä näköinen ehdokas voi olla myös kokeneempi poliitikko, Ahtiainen muistuttaa.
Ahtiainen summaa opiskelijan syyn käydä äänestämässä yhteen pointtin.
–Opiskelijan pitää vaalia omia etujaan. Nyt eduskunnan pöydällä on kysymyksiä, jotka koskettavat ja kytkeytyvät suoraan opiskelijavuosia eläviin, kuten asumistuki ja toisen suoritettavan korkeakoulututkinnon mahdollinen maksullisuus, Ahtiainen tarkentaa.
Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaliessa 2019 oli 72,1 %. Ahtiainen näkee luvun olevan hyvä. Sen saavuttamisessa medialla on keskeinen rooli.
–Vaikka tietysti kilpailemme keskenämme, niin kaikissa mediataloissa ajatellaan äänestämisen ja demokratian toteutumisen olevan tärkeää, Ahtiainen päättää.
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.
