Santeri Saarinen

Jos jotakin lainaa kannattaa ottaa, niin opintolainaa. Tämän neuvon on kuullut moni, myös minä, ja nostanut pitkään lähes ilmaisena pidettyä velkaa.

Opintolainan edulliset lainaehdot, reilu hyvitys määräajassa valmistuneille, valtion takaus, sekä pitkä maksuaika ovat kannustaneet opiskelijoita velkaantumaan entistä enemmän. Ja mikäpä velkaantuessa, olemattomien korkojen maailmassa?

Ei mikään, kunnes ne taas nousivat. Moni opiskelija pohtii nyt, onko opintolaina enää sama vanha, liki hävyttömän halpa velka kuin ennen. 

Henkilöstörahoituksen asiantuntija Atte Ylä-Mattila OP Ryhmästä kertoo, että yhä useampi opiskelija tuntuu nyt arvioivan, haluaako nostaa ainakaan maksimisummaa.

–Jos tuloja saa esimerkiksi kesätöistä, saattaa moni puntaroida, nostaako enää aiempaa kalliimpaa opintolainaa, Ylä-Mattila arvioi.

Usein opintolainan nostaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Kelan etuuksien ja palveluiden erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen muistuttaa, että kysymys on monelle välttämättömyydestä.

–Hintojen nousun myötä opintotuen määrää on korotettava. Koska maan hallitus ei halua lisätä valtion menoja, vaan pikemminkin pienentää niitä, opintotuen ostovoima on turvattava opintolainan kuukausimäärien korotuksella, Lahtinen katsoo.

Valtion velkaantumisen hillitsemistä tavoitteleva Orpon hallitus on laskenut opiskelijoille myönnettävien tukien määrää tämän vuoden budjetissa. Opintotuki on jäädytetty edellisvuoden tasolle ja asumistuesta leikataan tyypillisen opiskelijan kohdalla noin 50–80 euroa kuukaudessa.

Tukien leikkauksia kompensoidaan mahdollisuudella nostaa aiempaa enemmän opintolainaa. Valtio takaa elokuusta lähtien opintolainan kuukausierää 850 euroon asti, kun nykyinen taso on 650 euroa. Viidessä vuodessa velkaa kertyisi siis reilut 38 000 euroa. Ennen korkoja.

Onko opiskelijoiden velkapaniikkiin jo syytä ja voiko suomalainen korkeakoulutettu pian samaistua amerikkalaisten kohtalotoverien asemaan? Nordean toimipaikanjohtaja Sami Hämäläinen uskoo, että ei.

–Useimmiten ylivelkaantuminen johtuu oman talouden suunnittelemattomasta hoitamisesta. Omaa taloutta budjetoiva henkilö selviää useimmiten opintolainasta hyvin, hän muistuttaa.

 Opintolainan päätarkoitus, opintojen jouduttaminen, onkin Hämäläisen mukaan paras tae myös lainan ongelmattomalle maksamiselle.

–Opiskelut ovat aina satsaus tulevaisuuteen. Töissäkäynti saattaa hidastaa opiskeluja ja jos opintolaina sujuvoittaa valmistumista, se kannattaa edelleen ehdottomasti, hän arvioi.

 OP:n Ylä-Mattila vahvistaa, että ylivelkaantuminen johtuu tavanomaisia lainoja useammin esimerkiksi pikavipeistä.

–Jos opiskelija pystyy rahoittamaan elämäänsä opintolainalla pikavipin sijaan, on onnistuttu ainakin paremmin, hän pohtii.

Opintolainasta suoriutumisessa on kuitenkin eroja myös haalareiden värien välillä. Valtava velkataakka saattaa muodostua ongelmaksi, jos oman alan työllisyystilanne on huono tai tulot turhan epävarmat.

–On ihan eri asia maksaa opintolainaa juristin tai lääkärin, kuin lastentarhanopettajan tai sosiaalityöntekijän palkasta, Kelan Lahtinen toteaa.

Matalapalkkaisilla aloilla kymmenien tuhansien eurojen velasta saattaa syntyä jo hankaluuksia, hän katsoo.

Ylä-Mattila ja Hämäläinen ovat samoilla linjoilla. Opintolainan nostaessa budjetointia kannattaa tehdä jo valmistumisen jälkeistä aikaa ajatellen. Voiko oman alan töillä maksaa myös opintolainaa? Lisäksi kumpikin korostaa opiskelijoiden erilaisia tilanteita sekä opiskelujen aikana että niiden jälkeen. 

Myös opintolainaan liitetyt tukitoimet vaihtelevat käytännössä: Kelan myöntämää, 30 prosentin hyvitystä opintolainasta ei ole tarjolla, mikäli valmistuminen viivästyy.

–Toisaalta esimerkiksi pienillä tuloilla tai työttömänä on oikeutettu opintolainan korkoavustukseen, jolla helpotetaan tilannetta, OP:n Ylä-Mattila luettelee.

Asiantuntijatrio pitää edelleen opintolainaa useimmille järkevänä vaihtoehtona. 

–Opintolainaan on liitetty monia kannustimia, kuten tuo reilu hyvitys määräajassa valmistumisen yhteydessä. Lisäksi, koska valtio on lainassa takaajana, maksujärjestelyt (jos sellaisiin päädytään) ovat useammin joustavammat kuin tavallisissa lainoissa, Ylä-Mattila huomauttaa.

–Ja vaikka korot ovatkin nousseet, pankin oma korko opintolainalle on edelleen kohtuullinen, Hämäläinen lisää.

Aivan niin synkeä tilanne ei siis välttämättä ole, kuin joskus annetaan ymmärtää.

Mutta ne korot. Inflaation karattua Ukrainan sodan ja runsaas koronaelvytyksen myötä laukalle, Euroopan keskuspankissa tuli hoppu vähentää rahan tarjontaa. Korkoja on ruuvattu ylös useaan otteeseen, kesän 2022 nollan tuntumasta nykyiseen 4–4,5 prosenttiin. Erityisesti koronnostot ovat tuntuneet Suomessa, jossa kiinteiden korkojen sijaan on suosiossa erityisesti vuosittain tarkastettava Euribor-korko. Siihen on sidottu myös useimmat suomalaisten opintolainat.

–Kiinteiden korkojen suosio on kasvanut opintolainoissa jonkin verran juuri korkojen nousun takia, mutta ehdoton enemmistö on ainakin Nordean välittäminä edelleen vaihtuvakorkoisia, Hämäläinen kertoo.

Käytännössä korkeat korot näkyvät vasta tulevaisuudessa. Opintolainaa pääomitetaan nykyisellä markkinakorolla, josta syntyvä kokonaisuus muodostaa valmistumisen jälkeen maksettavaksi tulevan lainan kokonaismäärän.

–Se, että koroista nyt puhutaan on tässä mielessä ihan tervettä, Ylä-Mattila toteaa ja avaa tarkemmin:

–Opintojen aikana velan kokonaissumma hämärtyy helposti. Ehkä moni on nyt paremmin hereillä velan hinnasta, hän tuumaa.

Muutos on tosiaan vaikuttava. Kelan Lahtinen on laskenut, että nykyisillä koroilla lisäys tyypillisen maisteriopiskelijan velkataakkaan olisi jopa 5000 euroa. Valmistuneet ovat jo nyt kipuilleet opintovelkojensa kanssa, kun lainakustannukset ovat kohonneet.

–30 000 euron velalla yhden prosentin nousu merkitsee 25 euroa lisää kuukaudessa, Lahtinen arvioi.

Tavoite on nyt saavutettu. Koronnostojen myötävaikutuksella inflaatiota on onnistuttu hillitsemään. Rahaa on liikkeellä aiempaa vähemmän. Niin myös sijoitusmarkkinoilla. Jos moni intoutui siirtämään liki nollakorkoisen opintolainansa osakkeisiin tai kryptovaluuttoihin, paluu arkeen näkyy nyt myös vaurastumisessa.

–Tietenkin omalla lainalla saa tehdä mitä tahtoo, mutta suhtautuisin aina velalla sijoittamiseen hyvin varovaisesti, Nordean Hämäläinen toteaa.

Myös OP:n Ylä-Mattila vannoo perinteisemmän strategian nimeen. 

–Oli kyse sitten oman elämän pyörittämisestä, lainanoton suunnittelusta tai vaurastumisesta, omaa taloutta kannattaa aina suunnitella, hän vinkkaa.

Epävarmassa taloustilanteessa “puskurin” kokoamisella voi saavuttaa mielenrauhaa.

–Jos saa edes vähän säästöön rahaa, ei tarvitse pelätä jatkuvasti yllättäviä menoja, Ylä-Mattila kuvaa.

Normaalin säästötilin ohella Sami Hämäläinen kannustaa myös sijoittamaan, esimerkiksi rahastojen kautta. Myöhemmin oman talouden vakaus helpottaa myös opintolainan maksamisen aikana:

–Keinot ovat aika simppelit. Vaurastuminen vaatii useimmiten lähinnä suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. 

Korkojen odotetaan laskevan jo kesällä. Samalla useimmat opiskelijoita koskevat leikkaukset ovat jo astuneet voimaan ja viimeistään ensi elokuussa monen lainantarve kasvaa. Vaikka opintolaina ei enää ole sama pilkkahintainen velka kuin ennen, kalliimpaakin voisi olla, asiantuntijat muistuttavat.

Ja vaikka opintolainan sijoittaminen taitaa olla jo taakse jäänyttä todellisuutta, yhteen kohteeseen Ylä-Mattila ja Hämäläinen kehottavat investoimaan.  Omaan tulevaisuuteen.