Toimitus

Mitä yhteistä on poptähdellä ja yliopisto-opiskelijalla? Ainakin Jenni Vartiaisen mielestä uteliaisuus.

Vartiainen on opiskellut laulupedagogiksi ja palannut myöhemmin kirjallisuustieteen pariin. Viimeisimpänä lisänä kokonaisuuteen hän on aloittanut ranskan opiskelun Duolingossa.

Jos Jenni Vartiainen saisi päiväksi opiskelijakortin Turun yliopistoon, hän ei jäisi miettimään menisikö luennolle vai opiskelijarientoihin. Hän menisi omien sanojensa mukaan luennolle. Tai oikeastaan luennoille.

–Mulla on tiedon jano ja nälkä ikuisesti.

Vartiaiselle opiskelu ei ole jäänyt opiskeluvuosien taakse. Hän pitää uuden oppimista osana omaa tapaansa tarkastella maailmaa. Opiskelijuus on hänen mukaansa ennen kaikkea asenne ja halu seurata omia kiinnostuksen kohteita.

Ylioppilasvuosien jälkeen Vartiainen opiskeli Kuopiossa laulupedagogiksi. Koulutuksesta jäi mukaan laulamiseen liittyvän ammattitaidon lisäksi ajatus oman vaiston kuuntelemisesta.

–Oon kiitollinen omalle vaistolle hakeutua opiskelemaan asioita, jotka aidosti kiinnostivat ja antaa asioiden sen jälkeen tapahtua.

Vartiainen ei ajattele, että opiskelun pitäisi olla suoraviivainen väylä tiettyyn ammattiin. Opinnoissa voi liikkua kiinnostuksen kohteiden mukaan, ja oma suunta voi hahmottua vähitellen.

–Onneksi oppilaitosten sisälläkin voi sitten liikkua.

Sama ajatus liittyy hänen mukaansa myös luovaan työhön. Omia ominaisuuksia ja kiinnostuksen kohteita kannattaa kehittää mahdollisimman pitkälle. Tästä esimerkkinä Vartiainenkin tekee nyt syksyllä elokuvadebyyttinsä.

–Ootko harjaannuttanut itsesi omien ominaisuuksien ja kiinnostusten kohteissa maksimiin? Selvitä, kuka sä oot.

Vartiainen on päätynyt pohtimaan tätä kysymystä myös musiikkiuransa aikana. Hän piti seitsemän vuoden tauon musiikista ennen Origoa. Tauon aikana musiikkiala muuttui nopeasti.

Sosiaalisen median merkitys kasvoi, suoratoistopalvelut vakiintuivat ja musiikin ympärille syntyi jatkuvasti uutta sisältöä.

–Tahti on kovempi. Ennen ei tarvinnut miettiä, että studiossa pitäisi olla kamera tai kännykkä.

Ajatus tuntuu Vartiaisesta edelleen vieraalta. Hänen mukaansa studioon mennään ennen kaikkea keskittymään musiikkiin. Uutena ilmiönä sosiaalisen median mahdollistama suora yhteys yleisöön on Vartiaisen mielestä kuitenkin hyvä asia.

Striimauspalvelujen kautta myös vanha musiikki voi löytää uusia kuulijoita.

–Moni luukuttaa kaksikymmentä vuotta vanhoja biisejä.

Oman tekemisen suuntaa hän ei kuitenkaan halua määritellä sen perusteella, mikä kulloinkin on suosittua.

–Jos omaa tekemistä alkaa määrittämään mikä trendaa TikTokissa, niin huolestuisin.

Artistin työssä julkisuus on puolestaan vaatinut Vartiaiselta oman yksityisyyden rajojen määrittelyä. Hän kertoo joutuneensa pohtimaan, kuinka paljon omasta elämästä haluaa jakaa yleisölle.

–On pitänyt olla tiukka. Suututtaa paljon ihmisiä.

Julkisuuteen liittyy myös riittämättömyyden tunnetta. Julkisen työn ja yksityisen elämän yhteensovittaminen on aika ajoin haastavaa.

–Kun on yksityinen ihminen, elämän kriisejä ei ole helppo käsitellä samalla, kun ympärillä oleva yleisö odottaa artistilta avoimuutta.

Kun Vartiaiselta kysyy, mitä hän sanoisi opiskelijaikäiselle itselleen, vastaus on lyhyt.

–Käytä vähemmän kofeiinia, hän naurahtaa.

Muilta osin opiskelijoille Vartiaisen antamissa neuvoissa toistuu sama ajatus, joka näkyy hänen suhtautumisessaan opiskeluun ja työhön. Omia kiinnostuksen kohteita kannattaa seurata ja omaa suuntaa kuunnella.

Vartiainen ei ole lakannut opiskelemasta, vaikka opiskelijavuodet ovat vaihtuneet artistin uraan. Uuden oppiminen on edelleen osa hänen arkeaan.

–Ikuisen opiskelijan mentaliteetti pitää varmaan freesinä, kun tutkituttaa ja on utelias.