Kristian Koponen

Savo-Karjalainen osakunta on julkaissut satavuotisesta taipaleestaan historiikin. Turun Suomalaisen yliopiston Savo-Karjalainen Ylioppilasseura perustettiin 1925, viisi vuotta uuden yliopiston perustamisen jälkeen.

Alkuperäinen tarkoitus osakunnille oli vapaa-ajanvietto muiden opiskelijoiden kanssa ketkä jakavat saman kotiseudun ja maakuntahengen. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina heimoaate oli vielä vahvasti hengissä ja paikalliset murteet erottivat opiskelijoita toisistaan.

Kyseisinä aikoina kulkuyhteydet olivat pitkät ja yhteydenpito kotiinpäin työlästä, toisin kuin nykypäivänä.

–Samanhenkiset ystävät löytyivät yleensä seurasta, jossa jaetaan sama kotikulttuuri, kertoo SKO Historiikin kirjoittaja Tomi Metsälä.

Metsälä mukaan historian aikana seuran nimi muuttui Savo-Karjalaiseksi kerhoksi ja myöhemmin 1957 osakunnaksi, kun seuran vastuita kasvatettiin.

Sotien jälkeen suuri määrä uusia opiskelijoita aloitti opintojen taipaleensa ja ylioppilaskunnan oli siirrettävä seurojen vastuulle beaaneista eli fukseista huolehtiminen. Tämä tarkoitti jokaisen uuden opiskelijan liittymistä osakuntaan, mikä johti jäsenmäärien suureen kasvuun.

Mallia osakuntien toiminnalle otettiin Helsingin yliopiston osakunnista, joiden alkuperä oli myös Turussa ennen kuin yliopisto siirrettiin Helsinkiin.

SKO:n historiaan mahtuu monia kommelluksia, joista yksi kuuluisimmista tapahtumista oli käsissäsi olevan lehden eli Tylkkärin polttaminen. Se juontui kapinahenkisyyteen Turun ylioppilaskuntaa ja sen tiedotuskanavan päätoimittajaa vastaan.

–Nykyään rituaalia muistellaan huumorilla ja SKO on ottanut linjakseen olla poliittisesti varovaisempi, kertoo Metsälä.

Vuonna 1969 Suomessa tuli voimaan opintotukijärjestelmä, joka johti entistä suurempiin opiskelijoiden jäsenmääriin. Samalla poistettiin osakuntien pakkojäsenyys.

Osakuntien kultakausi oli ohi, kun opiskelijat alkoivat kokea kotiseutua tärkeämmäksi yhdistäväksi tekijäksi oman ainejärjestönsä.

Opiskelijoiden ikuinen opinto-oikeus päättyi 2005. Myöhemmin osakunnat ovat luopuneet ikuisuusjäsenyyksien antamisesta lainsäädäntöuudistuksen vuoksi.

–Osakuntien jäseninä on kuitenkin vielä paljon vanhempia sukupolvia, joka tekee järjestöstä ylisukupolvisen, vaikka toiminnan keskipiste onkin tämän hetken opiskelijat, sanoo SKO:n kuraattori Kaisa Luhta.

Nykyään Savo-Karjalainen Osakunta toimii ylläpitäen maakuntahenkeä ja Savo-Karjalaisia perinteitä järjestäen poikkitieteellisiä tapahtumia, kuten Suomen vanhinta punaviinikerhoa, jallukerhoa ja kyykkäkerhoa.

–Olemme poliittisesti riippumaton ja toimintaamme ovat tervetulleita niin Turun Yliopiston, Åbo Akademin sekä Ammattikorkeakoulujen opiskelijat, Luhta päättää.