Iiris Jouhilampi
OpenAI:n kehittämä ChatGPT tuottaa ihmismäistä tekstiä vastauksena annettuun kysymykseen tai ohjeeseen. ChatGPT:n tieto muodostuu valtavasta määrästä tekstidataa ja se pystyy kommunikoimaan useilla kielillä.
Tekoäly on vain muutamassa kuukaudessa tullut kaikkien saataville. ChatGPT:n tuottama teksti on koko ajan vaikeammin erotettavissa ihmisen kirjoittamasta tekstistä. Niin kuin Internet aikanaan, myös tekoäly tulee muuttamaan tapaamme saada tietoa.
Tiedonhaun lisäksi tekoäly mahdollistaa sen, että tekstiä ei välttämättä tarvitse tuottaa itse. Tämä taas aiheuttaa ongelman akateemisessa maailmassa: miten voidaan varmistaa, että opiskelijan teksti on todella opiskelijan kirjoittamaa?
The Guardianin mukaan Australiassa kahdeksan yliopistoa on päättänyt miettiä uudelleen sitä, miten opiskelua arvioidaan. Yliopistot saattavat lisätä esimerkiksi perinteisiä kynällä ja paperilla tehtäviä. salitenttejä.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, professori Toni Ahlqvist ei kannata perinteiseen malliin siirtymistä.
–Opiskelijoilta voisi jäädä sellaisia valmiuksia saamatta mitä työelämässä odotetaan. Osan tenteistä voisi tehdä vanhanaikaisella tyylillä ja osa voisi olla sellaisia, missä jollain tavalla vuorovaikutetaan tekoälyn kanssa. Kokonaan vanhaan tyyliin palaaminen ei olisi opiskelijoiden valmiuksien kannalta paras vaihtoehto.
ChatGPT ei ole vielä kirjoittajana täysin luotettava. Se omaa eräänlaisen mielikuvituksen, joka voi keksiä tuotetulle tekstille olemattomia lähteitä. Ahlqvist uskoo, että lähteistön ongelmat ovat vain välivaihe ja myöhemmin tekoäly osaa pohjata tekstinsä kokonaan olemassa oleviin lähteisiin.
Tekoälyn tuottaman tekstin on huomattu menevän läpi Turnitin kaltaisista plagioinnin tunnistukseen käytettävistä palveluista. Ahlqvistin mukaan ChatGPT on hyvä muodostamaan yhteenvetoja suuremmista kokonaisuuksista.
–Periaatteessa esseet ja progradutyöt ovat ainakin osittain tehtävissä ChatGPT:llä.
Yliopistotasolla olisi hyvä pohtia erilaisia arvioinnin tapoja ottaen huomioon ChatGPT:n kaltaiset työkalut. Tulisi ainakin pohtia, voidaanko esimerkiksi esseetä käyttää enää samalla tavalla kurssien suorituksen mittarina.
–Sitä on hankala valvoa, vaikka antaisi sellaisen ohjeistuksen, että ChatGPT:tä saisi käyttää kysymyksiä ja vastauksia tuottavana instrumenttina, joka tukisi esseen kirjoittamista, Ahlqvist summaa.
Opintojen kannalta ChatGPT:n helppoudessa on riskinsä. Jos yliopistosta ei halua muuta kuin tutkintopaperin kouraan, voi tekoäly joissain tapauksissa auttaa. Tällöin opiskelija oppii kuitenkin vähemmän kuin sellainen, joka jaksaa nähdä enemmän vaivaa oppiakseen.
Houkutuksen välttäminen voi vaatia suurta motivaatiota opiskelijalta. Harva kieltäytyy esimerkiksi muilta saaduista muistiinpanoista.
–Kyllähän ihminen on perusluonteeltaan sellainen, että jos tulee joku elämää helpottava sovellus niin kyllähän me aika helpolla sitä ruvetaan käyttämään, Ahlqvist sanoo.
Ahlqvistin mukaan ChatGPT:tä voitaisiin käyttää osana yliopisto-opintoja esimerkiksi apuna oman tutkimuskysymyksen viilaamisessa. Tekoälyn vastaus kehittyy sen mukaan, mitä paremmin siltä kysyttävän asian osaa jäsennellä.
Kun kysymystä joutuu miettimään monella tavalla ja tarkentamaan, voi ChatGPT:stä olla apua tutkimuskysymysten, tutkimusongelmien ja aineistojen hahmottamisessa.
