Kira Kokko

Medialukutaito on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan, koska väärältä informaatiolta on miltein mahdotonta välttyä nykymediassa. Niin sosiaalinen kuin perinteinenkin media on täynnä kokemusasiantuntijoita sekä klikkiotsikoita, joiden virtaan on helppo hukkua.

Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat kyllästyivät väärän terveystiedon leviämiseen ja perustivat professori Juhani Knuutin johdolla Vastalääke ry:n vuonna 2018, jonka tarkoituksena on toimia sloganin mukaisesti “tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan”. Yhdistyksen jäsenet kirjoittavat yleistajuisia juttuja ja vastaavat kysymyksiin kuten: “onko kahvinjuonnista hyötyä terveydelle?” tai “alentaako fluorihammastahna älykkyyttä?”.

Neljättä vuotta Turun yliopistossa lääketiedettä opiskeleva Sara Ingalsuo on toiminut Vastalääke ry:n puheenjohtajana nyt kuluvana vuonna 2022. Hän liittyi yhdistyksen jäseneksi jo heti aloittaessaan opinnot vuonna 2019. Ingalsuo pitää Vastalääke ry:n toimintaa merkityksellisenä ja tärkeänä. Hän kertoo Vastalääkkeen päätarkoitukseksi toimia luotettavana alustana tutkitulle terveystiedolle.

–Olisi joku luotettava paikka, josta käydä lukemassa semmosta tieteellistä tietoa joka olisi niin helpossa muodossa, että sitä kaikki pystyisi ymmärtämään.

Pääsääntöisesti opiskelijat kirjoittavat jutut, mutta Vastalääke.fi sivustolle kirjoitettujen artikkeleiden paikkansapitävyys on tarkistettu lääketieteen asiantuntijoiden toimesta ja kielellinen asu puolestaan journalismin ammattilaisilla. Näin taataan laadukas ja helppolukuinen sisältö, jonka sisältämät faktat perustuvat tutkittuun tietoon. Terveysalan tieteellinen kirjallisuus voi olla välillä haastavaa luettavaa monimutkaisten käsitteiden ja latinankielisen termistön takia. Vastalääke pitääkin ensisijaisen tärkeänä sitä, että jutut ovat yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä.

–Tarkoituksemme on edistää julkista keskustelua tieteistä ja parantaa ihmisten medialukutaitoa. Tämän lisäksi haluamme lisätä keskustelua asiantuntijoiden ja kaikkien muiden ihmisten välillä,” Ingalsuo kertoo.

Niille jotka eivät työskentele lääketieteen parissa voi olla hankalaa ymmärtää alan vaikeatajuista terminologiaa. Niin kutsuttu terveyshuuhaa on usein kirjoitettu yksinkertaistetusti ja sitä on korostettu ihmisten omilla kokemuksilla. Tällainen informaatio on helppo sisäistää, vaikka alaan liittyvä terminologia olisi tuntematon.

Tieteellisten artikkeleiden lukeminen vaatii usein harjoittelua ja perehtyneisyyttä käsiteltävään aiheeseen. Onkin monesti helpompaa uskoa väitteitä, jotka on esitetty yksinkertaistetusti ja jotka sisältävät tunteisiin vetoavaa retoriikkaa, kuin käyttää aikaa tieteellisten artikkeleiden läpikäymiseen ja niiden paikkansapitävyyden tarkistamiseen.

Vastalääke ry:n toiminta pyörii pitkälti avustusrahojen varassa. Tieteen tiedotuksen vuonna 2020 saatu apuraha on auttanut paljon toiminnan kehittämisessä. Tämän lisäksi yhdistykselle tulee varallisuutta jäsenmaksuista sekä esimerkiksi haalarimerkkien myynnistä.

–Muita pienempiä tulovirtoja on esimerkiksi kymmenen euron jäsenmaksu, kun liittyy jäseneksi,” Ingalsuo selventää.

Rahoituksen saaminen ei aina ole yksinkertaista, koska yhdistys haluaa pysyä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana. Vastalääke ei tee yhteistyötä myöskään lääketeollisuuden kanssa, sillä yhdistykselle on tärkeää säilyttää sen asema riippumattomana sekä taata mahdollisimman luotettava sisältö.

Vastalääke ry pyrkii edistämään ihmisten medialukutaitoa sekä herättämään keskustelua yleisesti tieteestä, tutkimuksesta ja erilaisista terveysväitteistä. Yhdistys haluaa toimia vastapainona nopeasti leviävään väärään informaatioon.

Vastalääke ottaa kantaa terveysasioihin myös sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Instagramissa, jossa se julkaisee lyhyempiä “mikä homma” postauksia. Näiden avulla yhdistys pyrkii toimimaan lähempänä lukijoita sekä vastaamaan yksinkertaisesti ja nopeasti ajankohtaisiin asioihin. Muun muassa vappuna Vastalääkkeen Instagram tilille oltiin postattu infoa lääkkeiden sekä alkoholin yhteisvaikutuksista.

Medialukutaidon opetteleminen on ajankohtaista aivan jokaiselle. Se on yhä tärkeämpi yleissivistyksellinen taito, minkä takia olisi tärkeää opettaa lapsia ja nuoria mediakriittisyyteen. On tärkeää osata suhtautua vastaan tulevaan informaatioon kriittisesti, koska mediatulva on valtava.

–Mä ite koen että tällä hetkellä on tosi paljon pinnalla medialukutaito, lähdekriittisyys ihan niinku senki takia että on ensin ollu tää koronapandemia missä pyöri kaikennäköstä juttua netissä ja heti sen jälkeen tuli tää Ukrainan sota, mikä myöskin on aiheuttanut sen että ollut kaikenlaista tietoa liikkeellä, Ingalsuo toteaa.

Suomalaisia pidetään usein lähdekriittisinä ja kouluissa opetetaan medialukutaitoa jo ala-asteella. Kuitenkin harjaantuneellekin silmälle joidenkin väittämien paikkansapitävyyden tutkiminen voi olla vaikeaa. Sosiaalisen median algoritmien myötä ihmiset näkevät omia ajatusmalleja tukevia väitteitä yhä enemmän, mikä vahvistaa heikkojenkin lähteiden luotettavuutta lukijan silmissä. Virheelliset terveysväittämät naamioidaan uskottaviksi, ja kun niitä tulee uutisvirrassa jatkuvasti eteen, alkavat ne tuntua todellisilta.

Tieteellisiä artikkeleita on julkaistu lukuisia ja mielipiteille on helppo löytää tukea. Saman tiedon löytyminen useasta lähteestä ei kuitenkaan välttämättä ole osoitus tiedon luotettavuudesta. Nykymedian aikana kuka vaan pystyy tuottamaan useaan eri kanavaan sisältöä. Onkin tärkeää opetella tunnistamaan oikea tutkimustieto sekä suhtautua myös tieteellisiin artikkeleihin kriittisesti.

Ihmisluonnolle on tyypillistä etsiä vahvistusta omille mielipiteelleen. Nykymedia mahdollistaa kaikenlaisen tiedon leviämisen ja sosiaalisen median algoritmit vahvistavat kuplautumista entisestään. Kriittisen ajattelun sekä medialukutaidon puute voivat myös vauhdittaa väärän tiedon leviämistä. Onkin siis ensisijaisen tärkeää, että medialukutaitoa opetetaan laajalti.

–Yks juttu mistä itse erityisesti tykkään on noi kouluvierailut. Koska jotenkin tuntuu, että itsekin olisi lukioikäisenä kaivannut sitä että olisi herätelty ajattelemaan medialukutaito asioita vielä enemmän, Ingalsuo kertoo.

Voi olla vaikeaa tunnistaa, mitkä tiedot ovat totta ja mitkä eivät. Monesti jutut on naamioitu näyttämään luotettavilta, mikä vaikeuttaa lähteen luotettavuuden selvittämistä entisestään.

Vastalääke tekee vierailuja kouluihin sekä tilauksesta erilaisia puhuja keikkoja. Näiden tarkoituksena on erityisesti kehittää ihmisten medialukutaitoa ja herättää kiinnostusta kriittiseen ajatteluun.

–Tehdään vierailuja lukioihin, jossa järjestetään interaktiivinen oppitunti. Ne oppitunnit keskittyy lähinnä medialukutaitoon ja just siihen että miten erilaisia väittämiä voi arvioida ja miten kannattaa selvittää lähteitä.

Koronapandemia on hyvä esimerkki siitä, että myös perinteisen ja yleisesti luotettavan median uutisointia pitää katsoa kriittisesti. Korona oli niin uusi ja tuntematon, että siitä tuli jatkuvasti uutta tutkittua tietoa ja vanhoja ajatuksia kumottiin ja uutisointi oli runsasta kaikin tavoin.

Klikkiotsikoilla pyritään saamaan lukijoita ja näyttökertoja uutisille. Koronapandemian aikaan tilanteen kyseenalaistavia jopa raflaafia otsikoita löytyi monen tutun median otsikoista. Itse sisältö ei ollut pandemian olemassaoloa kritisoivaa, mutta otsikko oli. Tällainen uutisointi on harhaanjohtavaa ja vahvistaa väärän tiedon leviämistä.

Vastalääke ry:n toiminta on säilynyt opiskelijalähtöisenä ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Innokkaita kirjoittajia löytyy jäsenistöstä useampia. Kirjoittaakseen Vastalääkkeelle kirjoittajan täytyy olla yhdistyksen jäsen. Kuitenkaan jäsenyys ei velvoita minkäänlaiseen sisällöntuotantoon.

–Kaikki jäsenet saa kirjoittaa, jos haluaa, mutta se ei ole mikään edellytys, Ingalsuo toteaa.

Tulevaisuuden visio Vastalääke ry:llä on sujuvoittaa toimintaa. Lähes heti perustamisen jälkeen maailmantilanne muuttui pandemian myötä, mikä laittoi jarrut myös Vastalääkkeen toiminnalle. Nyt on taas aloitettu koulutusten sekä kirjoitusiltojen pitäminen livenä. Tarkoitus olisi tehdä toiminnasta tulevaisuudessa entistä mielenkiintoisempaa jäsenistölle.

Vastalääke käsittelee jutuissaan laajalti eri aiheita. Ideoita artikkeleihin tulee muun muassa lukijoilta. Kirjoittaminen saattaa välillä olla pitkäkin prosessi, koska kirjoittajat toimivat vapaaehtoisesti ja luovat juttuja muun muassa opiskeluiden ja muiden asioiden ohella. Ajankohtaisempia aiheita, kuten koronan aikana puhuttanutta käsienpesua tai vappu specialia käsitellään sosiaalisen median kanavissa lyhyemmin. Nettisivuille julkaistavan pidemmän artikkelin kirjoitusprosessi on paljon pidempi kuin sosiaalisen median postauksen luomiseen käytettävä aika, minkä takia ajankohtaiset aiheet on helpompi käsitellä nopealla aikataululla sosiaalisen median kanavissa.

Ingalsuo kertoo, että merkityksellisyys sekä toiminnan hauskuus ovat Vastalääkkeen suurin anti. Hän toteaakin homman tuntuvan kivalta ja merkitykselliseltä.

Uudet jäsenet ovat myös erittäin tervetulleita mukaan Vastalääkkeen toimintaan. Laadukkaan ja tutkittuun tietoon perustuvien terveysaiheisten juttujen takaamiseksi yhdistys on rajannut jäseneksi liittyviä opiskelualojen perusteella. Jäseneksi pääsee tällä hetkellä lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteiden, farmasian sekä biolääketieteen opiskelijat.

–Jos jotain lääkisläistä kiinnostaa meidän toiminta niin ehdottomasti saa liittyä meidän jäseneksi, Ingalsuo muistuttaa.