Kulttuuri

Vappu herättää kaupungin eloon

Opiskelijoiden vuoden pääjuhla on taas käsillä. Turun ylioppilaslehti haastatteli opiskelijavapun tuntijaa juhlan historiasta sekä kyseli haastateltavan omia mieltymyksiä vapun juhlinnasta. Kuva: Aki Luotonen.

Helmi Henell

Vapunkaltaisen karkeloinnin, talven ja kesän taitteeseen osuvan juhlan juuret ovat niin pakanallisessa historiassa kuin keskiaikaisessa kristinuskossakin, valistaa Turun yliopiston Suomen historian tutkijatohtori Topi Artukka. Ylioppilaat ottivat juhlan omakseen 1800-luvun alussa. 

Artukka kertoo, että 200 vuotta sitten Turussakin vietettiin ensimmäisiä opiskelijavappuja majfest-juhlan muodossa. Ylioppilaat ja professorit menivät yhdessä Kupittaan takana sijaitsevalle kentälle, jossa pelattiin, laulettiin ja ryypiskeltiin. 

–Varmasti siinä on ollut samanlaisia piirteitä kuin tämänkin päivän vapussa, Artukka arvioi.

Olennainen osa majfestiä oli, että juhla oli osakunnat ylittävää yhteistyötä ja ylioppilashenkeä. Samaan tapaan tämänkin päivän opiskelijavappu ylittää ainejärjestörajat, Artukka huomauttaa. 

Majfestin juhlinta siirtyi yliopiston mukana Helsinkiin, mutta kun Åbo Akademi perustettiin vuonne 1918 ja Turun yliopisto vuonna 1920, tuli vapusta Turussakin opiskelijoiden kaupunkilaisjuhla. 

1940-luvulla vapun vieton osaksi tuli Turussa tapa kokoontua Taidemuseonmäelle. Ennen Taidemuseonmäen lakitusperinteen syntymistä ylioppilaslakit painettiin päähän keskiyöllä. 

Alkoholinhuuruista vapun juhlinta on ollut jossakin määrin alusta saakka, Artukka arvioi. 

–Ainakin suhteessa siihen, miten alkoholia on yleisesti käytetty opiskelija- ja ylioppilaspiireissä. Jo silloin 200 vuotta sitten majfestin yhteydessä tuhottiin pullokaupalla punaviiniä, rommia ja punssia. Esivalta, eli venäläiset sotilaat ja kaupungin poliisi, pelkäsivät, että ylioppilaat ryhtyvät rähinöimään, Artukka kertoo. 

Alkoholinkäyttö ei kuitenkaan 1900-luvun alussa ollut välttämättä yhtä näkyvää kaupunkikuvassa. Kieltolaki antoi luonnollisesti myös oman värinsä juhlintaan. Artukka sanoo, että kun yhteiskunnan suhtautuminen alkoholinkäyttöön on liberalisoitunut, on kaduilla juhlimistakin alettu sietää paremmin ja opiskelijat ovat ottaneet samassa suhteessa omaa tilaansa. 

Opiskelijoiden historiasta kiinnostunut Artukka nimeää omaksi suosikkivappuperinteekseen Taidemuseomäen lakituksen. 

–Hienointa Taidemuseonmäen traditiossa on, että se on avoin kaikille puheineen ja lakituksineen, Artukka sanoo. 

Hän huomauttaa, että Taidemuseonmäen perinteen synnyttyä 1940-luvulla vapusta on tullut kaikkien kaupunkilaisten juhla, kun sitä ennen juhla oli ollut kulloistenkin opiskelijoiden ja ylioppilaiden keskinäinen.

Artukka sanoo pitävänsä vapussa erityisesti siitä, että kadut ovat täynnä iloisia ihmisiä, ja kaupunki on elossa. Erityisesti hyvällä säällä ihmiset nauttivat kesän odotuksesta, ja kaupunki herää talven jäljiltä. 

–Suomessa on aika vähän tuollaisia urbaaneja kalenterijuhlia, jotka keräävät yhteen laajasti ihmisiä eri aloilta. Edelleen on aika harvinaista Suomessa, että kadut ovat tuolla tavalla täynnä ihmisiä. Esimerkiksi juhannuksena kaupunki tyhjenee, kun mennään mökeille, Artukka vertaa. 

Vapun traditiot ovat Artukan mukaan jossakin määrin koko ajan olleet jonkinalaisen muutoksen vallassa. Perinteet eivät ole ikiaikaisia, vaan kukin opiskelijasukupolvi tekee juhlasta oman näköisensä.

Artukka ei itse haikaile historian lehdiltä mitään tiettyä perinnettä takaisin vapunjuhlintaan. Sen hän kuitenkin toteaa, että turkulainen opiskelijavappu päättyy monelta osin piknikkiin vappupäivänä. 

–Aiemmin osattiin juhlia vapunpäivänäkin yöhön saakka, ja TYYkin järjesti juhlia ja tanssiaisia illalla. Ehkä aikoinaan olisin opiskelijana sellaista kaivannut, hän pohtii.