Ada Silander
Arktinen alue mielletään usein sijoittuvan Pohjoisnavan ympärille. Alue kattaa 3–5 prosenttia maailman pinta-alasta ja alueen populaatio on 0,05 prosenttia koko maailman populaatiosta.
Venäjän hallinnassa on jopa puolet arktisen alueen rantaviivasta. Arktisella alueella elää noin 4 miljoonaa ihmistä kahdeksassa eri maassa: viidessä Pohjoismaassa, Kanadassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Suurin osa elää kaupunkikeskuksissa, joista suurin on kahdentuhannenviidenkymmenen asukkaan Murmansk. Ilmaston lämpenemisestä huolimatta arktisen alueen väkiluvun odotetaan pienentyvän tulevina vuosina.
–Arktinen alue on saanut viime aikoina huomiota erityisesti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tammikuisten Grönlanti-avausten vuoksi. Yhdysvaltojen ja Kiinan ohjusten lentoreitti kulkee myös arktisten alueiden yli, kertoo Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
Alue on Liuhdon mukaan kriittinen myös ilmastosyistä. Se lämpenee kolme kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin. Arktisen alueen lämpötilat ovat nousseet yli 3.1 astetta viimeisen viiden vuosikymmenen aikana ja alue on lämpimämpi kuin koskaan ennen viimeisen kahden vuosituhannen aikana.
Lämpenemisen tuloksena jäätiköiden pinnat ovat sulaneet jopa 40 prosenttia viiden vuosikymmenen aikana. Ilmastonmuutos edesauttaa arktisten alueen luonnonvarojen saavutettavuutta ja mahdollistaa merireittejä, jotka kiinnostavat suurvaltoja.
Professorin mukaan sana OLLI eli ohjukset, luonnonvarat, logistiikka ja ilmasto kiteyttää tehokkaasti kasvavan kiinnostuksen syyt.
Liuhto kertoo globaalin talouden keskinäisriippuvuuksien korostuvan ajassamme. Venäjä on enenevässä määrin riippuvainen Kiinasta. Kiina kattaa puolet Venäjän ulkomaankaupasta.
–Se miten Venäjällä menee, on Suomelle tärkeää ja kiinnostaa laajasti. Mikko Hautalan sanoja lainaten: Venäjä on Suomen ainoa eksistentiaalinen uhka, kertoo Liuhto.
Merkittävä osa uusista hiilivetyvaroista sijaitsee arktisella alueella. Lisäksi alueelta löytyy useita metalleja, kuten rautaa, titaania, platinaa, kuparia, nikkeliä, kobolttia, kultaa ja timantteja sekä harvinaisia maametalleja, kuten neodyymiä ja terbiumia.
Myös osa maailman suurimmista kalakannoista sijaitsee arktisella ja subarktisella alueella. Suuri osa luonnonvaroista kuuluu jo arktisille rannikkovaltioille.
Ikiroudan sulaminen saattaa aiheuttaa uusia epidemioita. Esimerkiksi vuonna 2016 lämpöaalto sulatti Läntisessä-Siperiassa maaperää, joka paljasti vuosikymmeniä vanhoja poron jätöksiä.
Tapahtumaketju todennäköisesti aiheutti Antrax-epidemian, joka sairastutti useita siperialaisia ja tappoi poroja. Antrax aiheutti myös yhden lapsen kuoleman.
Tämän lisäksi vedenalaiseen infrastruktuuriin on kiinnitettävä huomiota datan liikkuvuuden turvaamiseksi Liikenteen näkökulmasta tiet, rautatiet ja öljyputket ovat uhattuina ikiroudan sulamisen takia, sillä maaperä voi sortua ikiroudan sulaessa.
Etäisyys Etelä-Aasian ja Euroopan välillä Koillisväylän kautta on noin 8000 kilometriä lyhyempi kuin Suezin kanava kautta kuljettaessa, vaikka arktiset merireitit eivät ole käytettävissä ympäri vuoden.
Tällä hetkellä pohjoinen merireitti on pääasiassa Venäjän kotimaan kuljetusreitti, mutta pitkällä aikavälillä sen merkitys kasvaa, kun avoveden kausi pitenee. On kuitenkin epätodennäköistä, että arktiset merireitit korvaisivat Suezin kanavan lähitulevaisuudessa.
Toisaalta Suezin kanavan liikenne voi häiriintyä, jolla on valtava merkitys maailmaan. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2023 Jemenin huthikapinallisten hyökkäysten myötä.
Koko Liuhdon ura on pyörinyt Venäjän ympärillä. Se sai aikoinaan alkusysäyksen, kun professorin itäkarjalainen isoäiti kannusti aikoinaan kahdeksasluokkalaista Liuhtoa opiskelemaan venäjää.
–Kyseessä ei ollut tunnevalinta, vaan puhtaasti rationaalisuuteen perustuva valinta, kertoo hän valinnastaan. Liuhto päätyi venäjän opiskelujen kauttaa myöhemmin Kiovan valtiollisen yliopiston kautta Turun kauppakorkeakouluun, jonne oli perustettu vuonna 1987 Itäkaupan tutkimus- ja koulutuskeskus.
Hän kirjoitti gradunsa yhteisyrityksistä Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Tosin gradun nimeä jouduttiin prosessin aikana muuttamaan Neuvostoliiton hajotessa. Vuonna 1991 Liuhto päätyi assistentiksi nyt jo edesmenneelle taloustieteen professori Urpo Kivikarille.
Liuhto tapasi vuosittain Venäjän entistä pääministeriä Jegor Gaidaria ideana rakentaa suhteita Venäjään useiden muiden maiden presidenttien ja päättäjien ohella.
–Parhaiten on jäänyt mieleen Kirgisian presidentin tapaaminen Moskovassa. Hän oli kovin kiitollinen Suomelle Mannerheimin vuoksi, sillä Mannerheim oli ensimmäinen, joka keräsi systemaattista tietoa Kirgisian kansan historiasta. Mannerheim keräsi tutkimusmatkoillaan etnografista aineistoa, kertoo Liuhto.
Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen 2016 Liuhto huomasi, että opiskelijat hävisivät Itäkaupan tutkimuksen luokkahuoneista. Ennen viisikymmentä opiskelijaa vetänyt kurssi muuttui pieneksi ryhmäksi vaihto-opiskelijoita.
Muutos oli suuri ja jatkui Venäjän hyökkäyssodan myötä. Turun kauppakorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu alkoivat 2023 miettiä yhteisen professuurin perustamista, joka vastaisi nykymaailmaan huutoon.
–Eräs Pääesikunnan henkilö toivoi kovasti, että tiedustelututkimuksen professuuri perustettaisiin. Sanoin sitten eräässä aamupalapöydässä, että mitä jos ottaisin tehtävän vastuulleni viideksi vuodeksi, niin saadaan professuuri pelastettua, kertoo Liuhto.
Tutkimustieteen professuurin ja opetuksen tavoitteena on tuoda akateemista voimaa perinteiseen Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaan. Tiedustelututkimus on pelkästään täysin akateemista tutkimusta, joka ei ole tiedustelutoimintaa.
Uusi syksyllä alkava tiedustelututkimuksen kokonaisuus sopii kaikille Turun yliopiston opiskelijoille, joita kiinnostavat turvallisuus, globaalit muutokset ja tiedustelun menetelmät. Opintoihin voivat hakea myös muiden korkeakoulujen opiskelijat erillisopinto-oikeudella. Aiempi kokemus aihepiiristä ei ole välttämätöntä.
Kiinnostus tiedonhankinnan ja turvallisuuden teemoihin riittää. Opintokokonaisuus tarjoaa laajan katsauksen tiedustelun eri puoliin, käsitellen perusteita ja menetelmiä, geopoliittisia ja geotaloudellisia muutoksia, tiedustelutoiminnan oikeudellista sääntelyä, sen historiallista kehitystä sekä tulevaisuuden ennakointia ja heikkoja signaaleja.
Liuhto korostaa, että tiedustelu liittyy yliopistossa ennen kaikkea strategiseen tietoon. Turvallisuus on vain yksi komponentti. Terveys, pandemiat, taloudellinen tiedustelu eli kilpailijoiden ja markkinoiden analyysi ovat myös tärkeässä asemassa alalla.
Tärkeintä on kuitenkin se, että miten osataan kerätä, hallinnoida ja suojata strategista tietoa ja ennen kaikkea miten tietoa käytetään päätöksenteossa.
–Tietoa tuotetaan paljon, jolla voisi olla päätöksenteolle merkitystä, mutta sitä ei aina osata huomata ja hyödyntää. Tiedustelututkimuksesta opittua ajattelua tarvitaan kaikkialla, sillä se opettaa ennakointimenetelmiä, kertoo Liuhto.
Suomelle on Liuhdon mukaan tärkeää ennakointi ja oikeisiin asioihin satsaaminen. Liuhto ehdottaa, että yliopistona voisimme vielä tehokkaammin hyödyntää monitieteisyyttä valttikorttinamme.
Myös terveyteen liittyviin kysymyksiin olisi keskityttävä ja varauduttava pandemioihin. Liuhto kannustaa opiskelijoita tutustumaan ensisyksyn kurssitarjontaan, joka on täynnä huippuluennoitsijoita.
–Jos aikaa riittää niin tulen itsekin käymään kurssit opiskelijoiden kanssa, lopettaa Liuhto.
Myös Turun yliopiston Pan-Eurooppa instituutin tutkimusavustaja Elina Huhtanen ajattelee, että opintokokonaisuus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden perehtyä nopeasti kehittyvään ja yhteiskunnan kannalta yhä tärkeämpään alaan.
Mukana on asiantuntijoita, joilla on vahvaa kokemusta niin tutkimuksesta, viranomaiskentästä kuin kansainvälisestä yritysmaailmasta.
–Odotamme innolla opiskelijoita, jotka haluavat ymmärtää maailmaa pintaa syvemmältä ja oppia analysoimaan muutoksia, riskejä ja mahdollisuuksia eri näkökulmista. Toivotamme kaikki tervetulleiksi mukaan rakentamaan uutta osaamiskenttää Suomessa.
–Tiedustelututkimus on tulevaisuuden taito, kannustaa Huhtanen.
