Päivät raahautuvat läpi repaleisen kaamoksen. Ilmat viilenevät ja talvi muuttuu päivä päivältä ajankohtaisemmaksi. Asteen hivuttautuessa nollarajan alapuolelle villasukat ovat kovaa valuuttaa.

Valtakunnassa viimeiset kuukaudet show’n on varastanut energiakriisi, joka mietityttää varmasti lähes jokaista. Huoli sähkön riittämisestä on aito. Lähiaikoina ilmenneet ongelmat Olkiluodon toiminnassa ovat luoneet suoraa uhkaa kotien lämmitykselle ja sähkön hinnan karkaamiselle Pohjolassa.

Kauhukuvat pitemmistä sähkökatkoksista ajavat pohtimaan erilaisia keinoja säästää energiaa. Kaupungit sekä kunnat ovat vastanneet huutoon laskemalla lämpöä rakennuksissaan muutamalla asteella. Toimenpiteenä kiinteistöjen lämpötilaan vaikuttaminen ei ole silti loputon oikotie onneen. Kosteusongelmia ei kannata hankkia nuukuuden nimissä. Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.

Kokonaisuudessaan tilanne nostaa tapetille nykymaailman riippuvuuden sähköstä. Siperia opettaa, että jokaisella yhteiskunnalla tulee olla varautumiskykyä energian saatavuuden osalta. Pärjätä täytyy myös, jos sähköä ei välttämättä jostain syystä ole saatavilla töpselistä pitkään aikaan katkosten kestäessä useamman vuorokauden.

Suomalaiset kykenevät suuriin muutoksiin, kun on pakko. Energiateollisuuden mukaan kansalaiset ovat toteuttaneet kuuliaisesti toiveita sähkönkäytön vähentämisestä. Sähkönkulutusta on pystytty leikkaamaan noin kymmenyksellä vuoden takaiseen verrattuna. Euroopan unionin pääkallopaikalla meininki on täysin toinen. Brysselissä aikaan on saatu paljon puhetta sekä kokouksia, mutta vähän villoja.

Monet ennusmerkit viittaavat siihen, että ongelmat virtalähteiden parissa eivät jää pelkästään tähän talveen. Rimpuilu ulos energiariippuvuudesta tulee jatkumaan useamman vuoden.

Muutos edellyttää, että monien on tarkasteltava ajattelutapojaan energiantuotantoon liittyen täysin uudestaan. Katseet kohdistuvat erityisesti ydinvoimakriittisyyteen sekä ympäristöseikkojen painoarvoon tuotantotapojen valinnassa.

Käsitykset energiantuotannosta eivät ole valitettavasti kuuluneet katajaisen kansan vahvuuksiin 2000-luvulla. Energia-ala toteutti Suomessa vähän aikaa sitten kuluttajatutkimuksen, jossa selvitettiin, mitä energiantuotantomuotoa suomalaiset kannattavat. Tutkimus päätyi yhteenvetoon, jonka mukaan suurin osa suomalaista ei kannata minkäänlaista tapaa tuottaa energiaa.

Lopputulema ei osaltaan kirjoita kunniakkainta lukua kotimaan tarinaan. Sekin pitää kuitenkin nyt pystyä käsittelemään perin pohjin, jotta tehdyistä virheistä voidaan ottaa opiksi. Vähempi ei riitä.

Hermanni Sankelo

päätoimittaja

Turun ylioppilaslehti