Toimitus
Turun yliopisto käynnistää syksyllä kaksikielisen lääkärikoulutuksen yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Opintojen kliinistä vaihetta pilotoitiin keväällä Ahvenanmaalla.
Projektin vetäjän, apulaisprofessori Janek Franzen korostaa hankkeen tiedotteessa kaksikielisen linjan tarkoituksena olevan kehittää laaja ammatillinen sanasto.
–Tämä antaa varmuutta niin potilastyöhön kuin tutkimukseen, Frantzén tarkentaa.
Åbo akademin yliopistonlehtori Malin Åkerfelt lisää projektin tavoitteena olevan integroida opiskelijat ruotsinkieliseen opiskeluympäristöön. Kaksikielisessä koulutuksessa opiskelijat seuraavat suomenkielistä tutkinto-ohjelmaa, mutta osa opetuksesta ja aktiviteeteista on ruotsiksi.
Tällä pyritään kehittäämän uusia, ruotsin kielen käyttöä potilastyössä tukevia oppimismenetelmiä, kuten soveltaa simulaatioita ja mentorointia kielen oppimiseen.
Varsinais-Suomen erityisvastuualueella ruotsin kieltä äidinkielenään puhuu noin 118 000 henkilöä. Jos lukuun liitetään Ahvenanmaa, määrä nousee 142 000 henkilöön.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kaksikielisten palvelujen erityisasiantuntija Wiveka Kauppila on keskusteluissaan lääkäreiden kanssa kuullut, että nämä ovat olleet koulussa hyviä ruotsissa, mutta kieli on unohtunut opiskeluiden aikana.
–Tästä syntyi ajatus, että voisimme toteuttaa ruotsinkielisiä kursseja, ei vain kielikursseja, vaan ruotsinkielisiä kursseja eri oppiaineissa ja tehdä yhteistyötä Åbo Akademin kanssa, Kauppila kertoo.
–Ruotsia osaavista lääkäreistä on suuri hyöty kaikille. Ei vain kaksikielisille hyvinvointialueille. Aidosti kaksikieliset asiantuntijat helpottavat myös laajaa pohjoismaista yhteistyötä niin potilashoidossa kuin tutkimuksessakin, Kauppila lisää.
Millaisia ajatuksia kevään pilotointi Ahvenanmaalla sitten itse opiskelijoissa herätti? Lääketieteen kandidaatista Ville Kinnalasta päällimmäinen tunne kevään harjoittelurupeamasta oli positiivinen.
–Meidät otettiin lämpimästi vastaan. Ahvenanmaalla oli vain neljän ryhmä, niin siinä ryhmäytyi kivasti kavereihin, Kinnala sanoo.
Kinnala koki, että kielitaito ei viikon aikana suuremmin kehittynyt. Rohkeutta ja uskoa omiin kykyihin kertyi kuitenkin hieman enemmän.
–Kaiken kaikkiaan tärkeämpää mitä kieltä puhutaan on se, miten innokkaita lääkärit ovat opettamaan. Tuolla oli todella hyvät lääkärit, Kinnala kehuu.
–Vaikka opetus oli muulla kuin omalla äidinkielellä, kyllä siellä opin enemmän kuin keskimääräisellä klinikkaviikolla, Kinnala jatkaa.
Lääketieteen kandidaatti arvelee henkilökunnan innokkuden liittyvän siihen, että Ahvenanmaan sairaalalla ei ole usein kandidaatteja työskentelemässä.
–Silloin intoa riittää, kun kandeja tulee, Kinnala toteaa.
Kinnala kertoo pitäneensä ahvenanmaalaisten lääkärien sosiaalisesta ja yhteisöllisestä otteesta opetuksessa. Käytännön päivärytmi Ahvenanmaalla koostui opiskelijan mukaan selkeistä rutiineista.
–Aamulla aloitettiin osastokierrolla missä kävimme läpi potilaiden paperit ja labrat läpi. Sen jälkeen tehtiin tarvittavat määräykset. Iltapäivät vastavaasti oli luvassa opetusta ja tehtiin yleensä paperihommia, Kinnala kertoo.
Majoitukseksi Ahvenanmaan harjoittelijoille oli käytössä omakotitalo sairaalan vieressä.
–Saimme sen käyttöömme, kun lupasimme käyttäytyä. Piti jonkin verran kyllä vakuutella etukäteen. En tiedä oliko heilä aikaisemmista huonoja kokemuksia. Se ei selvinnyt meille koskaan, Kinnala naurahtaa.
