Oma polkuni opiskelija-aktiivina alkoi päästyäni toimimaan tuoreiden politiikan opiskelijoiden tuutorina syksyllä 2023. Tehtävä oli inspiroiva ja pääsin sitä kautta tiiviimmin osaksi oman ainejärjestöni toimintaan.
Ennen kaikkea kokemus oli kuitenkin merkittävä siksi, että se synnytti minussa halun päästä yhä syvemmälle järjestötoimintaan mukaan. Hainkin vielä samana syksynä ainejärjestöni hallitukseen koulutuspoliittiseksi vastaavaksi tulematta kuitenkaan valituksi.
Vaikka tappio olikin silloin karvas, jälkikäteen ajateltuna tunnistan siitä olleen hyötyä. Ilman sitä en olisi välttämättä päätynyt tutustumaan niin laajasti muiden opiskelijayhdistysten toimintaan.
Vuonna 2024 toimin paitsi toistamiseen tuutorina, myös Turun YK-yhdistyksen ja ISHA Turun hallituksissa, kummassakin tapahtumavastaavana.
Seuraavaksi vuodeksi pyrin jälleen P-Klubin hallitukseen tuloksetta, mutta päädyin lopulta pitkällisen syyskokouksen aikana toimijapestiin Index-vastaavaksi. Tiedekuntajärjestö Indexin hallituksessa pääsinkin sitten tekemään edunvalvontaa koulutuspoliittisen vastaavan roolissa.
Nälkä kasvoi syödessä. Löysin itseni jo keväällä 2025 kaavailemasta ylioppilaskunnan hallitukseen hakemista, jonne lopulta myös tulin valituksi Soihdunkantajien listalta. TYYn hallituksessa sain vastuualueikseni koulutuspolitiikan ja järjestöt.
Nämä olivat minulle varsin luontevat ja mieleiset sektorit. Olinhan pitkään toiminut järjestökentällä ja ollut kiinnostunut erityisesti koulutuspolitiikan parissa toimimisesta.
Vuosi ylioppilaskunnan hallituksessa on eittämättä antanut paljon, vaikka on se tietysti myös ottanutkin. Päivät venyvät usein pitkiksi ja pro gradu -tutkielma on ollut tauolla vuoden alusta alkaen.
Positiivisia puolia hallitusvuodessa on kuitenkin rutkasti enemmän. Olen päässyt tekemään ja kokemaan paljon sellaisia asioita, joita ei muualla pääsisi kokemaan tai tekemään.
Olen päässyt edustamaan opiskelijoita yliopiston hallinnossa, esimerkiksi koulutusvararehtorin johtamassa koulutusneuvostossa sekä päässyt organisoimaan ja kehittämään järjestötoimijoiden koulutuksia.
Kevään toisen järjestöfoorumin alumnitoimintakoulutus syntyi ideastani. Mainittakoon myös, että olen päässyt organisoimaan matkan Ruotsiin tapaamaan Tukholman yliopiston ylioppilaskuntaa.
Ennen kaikkea vuoden aikana olen tutustunut moniin mahtaviin tyyppeihin niin TYYssä kuin laajemminkin.
TYY-vuoden ollessa vielä kesken sen tosiasiallista arvoa on kuitenkin vielä vaikea arvioida. Etenkin TYYn kautta saatujen verkostojen anti selvinnee vasta myöhemmin.
Olen kuitenkin melko varma, että saamistani kokemuksista, taidoista ja kontakteista lienee tulevaisuudessa hyötyä tilanteessa, jos toisessakin.
Tässä vaiheessa vuotta mielessäni pyörii luonnollisesti yksi kysymys: mitä seuraavaksi? Aine- ja tiedekuntajärjestöt sitseineen ja baaribileineen ei tarjoa enää juurikaan mitään uutta.
Myös opiskelijayhteisön huipulla eli ylioppilaskunnassa on tullut vietettyä vuosi töiden parissa.
Kiinnostus koulutuspolitiikkaan ja järjestötoimintaan ei kuitenkaan ole vuosien saatossa kadonnut. Päinvastoin. Punainen lanka on nimittäin säilynyt alusta asti.
Päädyin koulutuspolitiikan pariin syksyllä 2023, koska olin kiinnostunut akateemisesta urasta. Sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa yliopiston hallintoon tuntui kiehtovalta ja luontevalta.
Suunta ei ole vuosien varrella muuttunut, vaikka en itse asiassa vielä fuksina,ennen ensimmäistä tuutoripestiäni osannut kuvitellakaan päätyväni järjestötoimintaan, ylioppilaskunnan hallituksesta puhumattakaan.
Seuraavat luottamustoimet voisivat siis hahmottua esimerkiksi historia-alan yhdistyksistä, hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta tai vaikka poliittisista tehtävistä. Ovet ovat auki moniin suuntiin – avoimena kuitenkin vielä on, mistä niistä astun sisään.
Tiia Salminen
poliittisen historian opiskelija
TYYn hallituksen jäsen
Turun yliopisto
