Helmi Henell

Turun yliopistolla kipinöi. Yliopisto suunnittelee siirtävänsä Turun normaalikoulun alakampukselle Educariumille. 

–Opiskelijat eivät tästä suunnitelmasta kovin innoissaan ole, sanoo Turun luokanopettajien ainejärjestön Opexin puheenjohtaja Lasse Lehto.

–Meidän näkemyksemme on, että tässä on paljon hyviä mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen opettajankoulutuslaitoksen kanssa, sanoo puolestaan Turun normaalikoulun perusopetuksen rehtori Satu Kekki. 

Kerrataan, mistä on kyse. 

Turun yliopisto on asettanut työryhmän selvittämään mahdollisuutta siirtää Varissuolla sijaitseva yliopiston harjoittelukoulu, eli Turun normaalikoulu, tutummin Norssi, yliopiston alakampukselle Educariumiin. Työryhmä selvittää kevään aikana, soveltuuko Educariumin tila koulutilaksi. Tällä hetkellä Educarium on pääasiassa kasvatustieteellisen tiedekunnan käytössä, mutta myös muut tiedekunnat käyttävät tiloja. 

Selvitys liittyy laajemmin yliopiston tilaohjelmaan, jonka tavoitteena on kokonaisuudessaan vähentää yliopiston käytössä olevia kokonaisneliöitä ja pienentää tiloihin liittyviä kustannuksia. 

Turun yliopiston taloudessa on haasteita, ja yliopisto tekee joka vuosi merkittävää alijäämää. Tämän seurauksena myös yliopiston tilarakennetta on tarkasteltava kriittisesti, valottaa vararehtori Kalle-Antti Suominen. Tavoitteena on karsia yliopiston tiloista 15 prosenttia vuoden 2022 tasosta. Tämä tarkoittaa noin 30 000 neliötä. 

–Yliopiston tilaohjelmaa valmistellut työryhmä tunnisti muutamia mahdollisuuksia, joista Norssin siirtyminen pääkampukselle oli ehkä neliömäärältään suurin kokonaisuus, Suominen sanoo.

Talouden tasapainottamisen lisäksi Suominen nostaa esille käynnissä olevan murroksen toimistotilojen käytössä. Etätyön lisääntyessä toimistotiloille ei ole entiseen tapaan enää käyttöä. Jossakin määrin lisääntynyt etäopetuskin heijastuu vastaavalla tavalla opetustilojen käyttöön. 

Turun yliopistolla on tällä hetkellä vuokrasopimus Norssin kiinteistöstä, ja sopimus ulottuu vuoteen 2032 saakka. Jos yliopisto tahtoo irtautua sopimuksesta nopeammin, edellyttää se sitä, että jokin toinen toimija ostaa tilan Suomen Yliopistokiinteistöiltä (SYK). Tällä hetkellä Turun kaupunki on ilmaissut olevansa kiinnostunut rakennuksesta. Oman päätöksentekonsa tueksi kaupunki tahtoo, että yliopisto kykenee kuluvan kevään aikana kertomaan aikeistaan. Tämän vuoksi tavoitteena on, että Norssia koskevia päätöksiä tehdään jo vuoden 2024 toukokuussa. 

Suomisen mukaan tällä hetkellä isoimmat ratkaistavat kysymykset liittyvät siihen, kuinka Norssin ja yliopiston toiminnot tulevaisuudessa sijoittuvat alakampukselle. 

–Että mitä erityisjärjestelyjä koulun tuominen kampuselueella vaatii, onko se teknisesti mahdollista ja mitkä ovat vaikutukset, hän pohtii. 

Suominen sanoo, että Norssin siirtymässä Educariumille menisi joka tapauksessa “jokunen vuosi”. 

–Päätös ei ole helppo, ja kaikki prosessit vievät aikaa, hän sanoo. 

Turun luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Opex ry julkaisi keskiviikkona 31.1. pitkän kannanoton “opiskelijoiden Edun puolesta”. Edulla viitataan tässä yhteydessä sekä opiskelijoiden yleiseen etuun, että Educarium-rakennukseen, joka tunnetaan tuttavallisemmin Eduna. Kannanoton on Opexin lisäksi allekirjoittanut niin usea muukin ainejärjestö kuin Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL:kin. Kannanoton sisältö on selkeä: opiskelijat eivät pidä yliopiston ehdotusta Norssin siirtämisestä Educariumille järkevänä. 

Kannanotossa nostetaan esille tarve laadukkaaseen opettajankoulutukseen; opiskelijat pelkäävät, että siirtyminen pois Educariumin opettajankoulutuslaitoksen tarpeisiin räätälöidyistä tiloista heikentää opetuksen laatua ja lisää etäopetuksen määrää. 

–Opiskelijoiden on täällä hyvä olla. Meillä on musiikkiluokat, fyken laboratoriot ja liikuntasalit, sanoo Opexin puheenjohtaja Lasse Lehto. 

Lehto nostaa esille opettajaopiskelijoiden kokemuksen siitä, että Turun yliopiston säästötoimenpiteet ovat ennenkin osuneet OKL:n kohdalle. Hän viittaa esimerkiksi siihen, että säästösyistä yliopisto pohti opettajankoulutuksen lakkauttamista Raumalla. Hän sanoo, että tämän vuoksi opiskelijoiden tunnelmat suunnitelman suhteen eivät ole kovin vastaanottavia. 

–Opettajankoulutuksesta ei Suomessa kannata muutenkaan yhtään tinkiä, Lehto sanoo. 

Lehto painottaa, että asiaa halutaan ajaa kaikkien alakampusta käyttävien opiskelijoiden puolesta. Educariumin tilat ovat monien eri tiedekuntien opiskelijoiden käytössä: rakennuksessa on kirjasto ja opiskelijaravintola. 

Lehdon mukaan on vaikea lähtökohta, että opiskelijaympäristössä olisi samaan aikaan aikuisia yliopisto-opiskelijoita ja peruskouluikäisiä. Hän sanoo, että opiskelijat tarvitsevat oman tilan ja rauhan.

–Haluaisin pitää tietyn välimatkan harjoittelussa opetettaviin oppilaisiin. Jos tulen jokin aamu väsyneenä demolle ja näen samaa oppilasta, jota olen juuri harjoittelussa opettanut, ei se ole kovinkaan idyllistä kummallekaan, Lehto antaa esimerkin. 

Myös kannanotossa huomautetaan, että koulun sääntökulttuuri ei sovi yliopistolle. Turun normaalikoulu on tarkka yhtenäisistä säännöistä niin lasten, aikuisten kuin harjoittelijoidenkin kohdalla. Lehto antaa esimerkkinä niinkin arkisen asian kuin omien eväiden syömisen ja juomisen käytävillä. Yliopisto-opiskelijalle arkipäivää, mutta Norssin oppilaalle ei. 

Opiskelijoiden kannanotossa esitetään huoli myös siitä, että normaalikoulusta tulisi siirtymän myötä niin sanottu “eliittikoulu”, kuten se monissa muissa yliopistokaupungeissa on. Normaalikoulun sijaintia Varissuolla pidetään voimavarana niin alueen asukkaille kuin opettajaopiskelijoille, jotka saavat kokemusta monikulttuurisuudesta ja monikielisistä oppilaista. Kannanoton allekirjoittajat perustelevat normaalikoulun sijaintia Varissuolla sosioekonomisella tasaveroisuudella: on tärkeää, että Varissuolla on laadukasta ja hyvin resursoitua opetusta. 

Normaalikoulun perusopetuksen rehtori Satu Kekki sanoo olevansa yllättynyt vastustushengestä, jota yliopiston suunnitelma on kohdannut. Hänen mukaansa opetusharjoittelupalautteissa nousee joka vuosi esille se, että opiskelijat kokevat välimatkan yliopiston ja Varissuon välillä hankalana. Opiskelijat joutuvat rahoittamaan itse bussikorttinsa Varissuolle harjoitteluun kulkeakseen. Harjoitteluun liittyville palautekeskusteluihin saattaa jäädä vain lyhyt aika, koska opiskelijoilla on kiire yliopistolle tai bussiin. 

Kekin mukaan myös opettajankoulutuslaitoksen yliopisto-opettajat ja didaktikot ovat pitäneet etäisyyttä haastavana ja arkea hankaloittavana. Kekki uskoo, että uudistus toisi opiskelijoille helpotusta arkielämään, ainakin harjoittelun aikana. Myös Norssin henkilökunta kannattaa Kekin mukaan uudistusta. 

Yhteistyön lisääminen opettajankoulutuslaitoksen kanssa kiinnostaa. Luokanopettajaopinnoissa suunnitellaan esimerkiksi opetustuokioita, joita opiskelijat pitävät toisilleen. Kekin mukaan Norssin välitön läheisyys mahdollistaisi sen, että opiskelijat pääsisivät pitämään tuokioita oikeille lapsille. 

Mitä Kekki ajattelee opiskelijoiden esiin nostamasta huolesta Varissuon segregaation suhteen? 

Kekki kertoo toimineensa Norssissa vuodesta 1990 alkaen ja nähneensä alueen muutoksen. Hän sanoo, että Varissuolle on ollut suuri merkitys, että Normaalikoulu on ollut siellä.

–Suurempi merkitys kuin sillä, että täällä on ollut yliopiston koulu on kuitenkin ollut sillä, että olemme alusta alkaen tehneet tämän lähiön kanssa yhteistyötä, Kekki täsmentää. 

Tämä on tarkoittanut esimerkiksi yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa sekä Norssin tilojen tarjoamista heidän käyttöönsä.

–Oma näkemykseni on, että sillä ei ole merkitystä tällä hetkellä, että onko täällä yliopiston koulu vai kaupungin koulu. Väliä on, että täällä ylipäätään on koulu, Kekki sanoo. 

Turun kaupungin suunnitelmassa on, että Varissuolle jää perusopetus ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Kekin mukaan varissuolaisille vanhemmille on tärkeää, että alueella on lähikoulu. 

Turun opettajankoulutuslaitoksella kuvataiteen yliopisto-opettajana toimiva Ollipekka Kangas suhtautuu Educariumia koskevaan suunnitelmaan kriittisesti. Hän kommentoi asiaa omasta puolestaan, mutta kertoo monen kollegansa yliopistolla olevan pöyristyneitä. 

–Koulu rakennetaan oppilaita varten. Educarium on rakennettu yliopisto-opiskelijoita varten, hän tiivistää. 

Hän pitää mahdottomana ajatusta, että Norssin yli tuhat oppilasta mahdutettaisiin Educariumille. 

Kangas sanoo, että opiskelijat ovat ottaneet omassa kannanotossaan järkeviä asioita esille, ja hänestä on tärkeää viedä asiaa eteenpäin. 

Kankaan mukaan olisi upeaa, jos kampusalueella rakennettaisiin kokonaan uusi koulu. Satu Kekin tavoin hän sanoo, että yhteistyö normaalikoulun kanssa helpottuisi, kun fyysinen etäisyys poistuisi. 

–Mutta ei näin, että koulu tuodaan Educariumille, hän sanoo. 

Perjantaina 2.2. yliopisto kutsui koko yliopistoyhteisön avoimeen tilaisuuteen kuulemaan ja keskustelemaan tilaohjelmasta. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelma pääpiirteissään ja avattiin mahdollisuus keskustelulle aiheesta. Keskustelua vetivät vararehtorit Piia Björn ja Kalle-Antti Suominen. Opiskelijat nostivat tilaisuudessa esiin pitkälti samoja kysymyksiä, joita jo kannanotossa oli tuotu ilmi. Kysymyksiä esittivät myös niin henkilökunnan jäsenet kuin esimerkiksi yliopistoliikuntaa tarjoavan Campussportin edustaja. 

Normaalikoulun siirtoa pohtivan työryhmän vetäjä Piia Björn piti yhteisen keskustelutilaisuuden järjestämistä tärkeänä. 

–Opiskelijoilta tuli loistavia huomioita, hän sanoo. 

Björn korostaa, että uudistuksessa tilasuunnittelu on keskeisessä asemassa. Yliopisto ei ole kaupungin kaltainen opetuksen järjestäjä vaan ennen kaikkea opettajankoulutuksen tarjoaja. 

–Jos Norssi siirtyy, täytyy tilojen palvella ensisijaisesti opettajankoulutuksen tarpeita. Opiskelijoille ja henkilökunnalle täytyy olla hyvät tilat, hän sanoo. 

Mitään valmista vastausta siihen, mihin opiskelijat Normaalikoulun alta siirtyvät, ei keskustelutilaisuudessa vielä kuultu. Työryhmän työ on vielä alussa. 

–Educarium-rakennusta tullaan jatkossakin käyttämään hyvin monipuolisesti. Eivät meidän opiskelijat ole sieltä lähdössä pois, vakuuttaa Björn. 

Opiskelijoiden ja normaalikoulun oppilaiden mahdolliseen yhteiseloon Björn suhtautuu luottavaisesti. 

–Itse kasvatustieteilijänä ajattelen, että koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. On minusta oikein hyvä osa pienenkin koululaisen elämää tiedostaa, että yliopisto-opiskelijaa koskevat eri säännöt. Kyse on siitä, miten tämä todellisuus käännetään fiksuksi ja asiantuntevaksi pedagogiikaksi, hän sanoo. 

Keskustelutilaisuuteen osallistunut yhteiskuntatieteiden opiskelija ei ollut yhtä valoisin mielin tilaisuuden jälkeen. Hän esiintyy tässä jutussa nimettömänä, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. 

–Keskustelutilaisuus oli aika iso pettymys, enkä ollut yksin sen kokemuksen kanssa, hän sanoo. 

Hänen mukaansa tuntui siltä, että opiskelijat eivät tilaisuudessa tulleet kuulluiksi. 

–Kaikki kriittiset kysymykset ohitettiin tai todettiin, että asia otetaan suunnittelussa huomioon. Mitään konkretiaa ei ollut, opiskelija sanoo. 

Yhteiskuntatieteiden opiskelija kertoo menneensä virallisen tilaisuuden jälkeen vielä keskustelemaan tilaisuutta vetäneiden Piia Björnin ja Kalle-Antti Suomisen kanssa.

–Opettajaksi opiskeleva ystäväni esitti huolensa siitä, että jos oppilaat ovat opettajaopiskelijoiden kanssa jatkuvasti samoissa tiloissa, joutuisivat opiskelijat olemaan tahtomattaan jatkuvasti saatavilla oppilaille. Että ei riitä, että työt seuraavat kotiin vaan ne seuraavat tavalliseen yliopisto-opiskeluunkin, hän sanoo. 

–Tähän vararehtori [Suominen] totesi, että jos ei siitä tykkää, voi ruveta vaikka rekkakuskiksi. 

Yhteiskuntatieteiden opiskelija sanoo olevansa järkyttynyt kommentista ja yliopiston henkilökunnan edustajan tavasta reagoida opiskelijan huoleen. 

Suominen itse sanoo Tylkkärille, ettei kyseistä kommenttia muista. 

–Opettajaksi opiskeluun liittyviä asioita tuskin olen kommentoinut, koska paikalla oli siinä minua parempia asiantuntijoita, muun muassa Norssin johtoa, hän kirjoittaa sähköpostitse. 

Yhteiskuntatieteiden opiskelija tahtoo korostaa sitä, että toteutuessaan suunnitelma ei vaikuta ainoastaan Educariumin väkeen vaan kaikkiin yliopistolla, jos Educariumin opiskelijoiden ja henkilökunnan täytyy siirtyä muihin tiloihin. Hän myös toivoo rakentavaa keskustelua opiskelijoiden ja päättävässä asemassa olevien henkilöiden välille. 

Hän kertoo kokeneensa monen muun lailla tilaisuuden perusteella, että päätös asiasta on jo tehty ja että keskustelutilaisuus järjestettiin vain muodon vuoksi. 

Piia Björn puolestaan korostaa, että hänen vetämänsä työryhmä ei asiasta tee päätöstä. Työryhmän tehtävänä on ottaa asioista selvää ja pyrkiä ratkaisemaan yhteisön esiin nostamat ja työryhmän itsensä havaitsemat asiat. 

–Yliopiston hallitus tekee työryhmän selvitystyön perusteella parhaaksi katsomansa, informoidun päätöksen. 

Björn sanoo, että edelleen pohditaan myös osaratkaisua, jossa ainoastaan Normaalikoulun lukio ja IB-lukio siirtyisivät alakampukselle. 

Björnin mukaan niin sanottu nollaratkaisu, eli vaihtoehto, jossa asiat säilyisivät ennallaan, on epätodennäköinen. 

–Itse ainakin olisin tämän työryhmän vetäjänä silloin pettynyt. Mielestäni epäonnistuisimme, jos joutuisimme toteamaan, että emme pysty ratkaisemaan näitä asiallisia, esiin nostettuja huolia, hän sanoo.