Helmi Henell

Turun ylioppilaslehti antoi ehdokkaalle jokaiselta edustajistovaalilistalta mahdollisuuden kertoa mielipiteensä edustajistotoiminnasta. Kaikki edustajistovaaliehdokkaat on julkaistu Turun yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivuilla. Voit vaikuttaa käyttämällä ääntäsi edustajistovaaleissa 30.10.–8.11.

Vilka Räisänen, Viher-TYY

Englannin kieltä opiskeleva Vilka Räisänen kertoo, että häntä motivoi vaikuttamisessa sama kuin kaikessa muussakin yhteiskunnallisessa päätännässä:

–Se, että saadaan oikeasti tulevaisuuteen katsova osa edustajistosta enemmän esille.

Räisäsen ja hänen edustamansa Viher-TYYn (entinen Vihreä lista) tärkeimpänä tavoitteena on pitää jokaisessa neuvottelutilanteessa ympäristö- ja yhdenvertaisuusasiat mukana.

Viher-TYYn ansioksi Räisänen nostaa feministisen toiminnan korostamisen TYYn toiminnassa. Feministisiä arvoja halutaan painottaa kaikessa päätöksenteossa.

Viher-TYYn tärkeimpänä teemana on Räisäsen mukaan tällä hetkellä esteettömyys, sillä TYYn tilat eivät monestikaan ole esteettömiä.

Räisänen tahtoo puhua myös opiskelijayksinäisyydestä ja osalle opiskelijoista korona-aikana syntyneestä irrallisuuden tunteesta. Räisäsen mukaan TYY voisi laittaa enemmän rahaa TYYn alaisiin järjestöihin. Tavoitteena on monipuolisempi järjestövalikoima ja TYYn alaisen järjestön perustamisen helpottaminen.

Räisenen pohtii myös sitä, voisiko ylioppilaskunta Unican pääasiallisena omistajana tehdä jonkinlaista omistajanohjausta, jolla pyrittäisiin siirtymään ekologisempaan suuntaan.

Edustajiston nykyisestä toiminnasta Räisänen ajattelee, että edustajiston tulisi olla keskenään nykyistä yhteistyökykyisempi.

–Sillä ei pitäisi olla väliä, minkä listan edustajalta jokin mielipide tulee, hän sanoo.

Anita Komulainen, Fuusio

Anita Komulainen kuvailee vaikuttamista lähestulkoon velvoitteen kaltaiseksi tunteeksi. Hän pitää edustajiston tärkeimpänä tehtävänä edustaa opiskelijoita moniäänisesti ja monipuolisesti.

Varaedustajana kaksi kautta toiminut biokemian ja kasvatustieteiden opiskelija ja Fuusion (entinen Hybridiaani) puheenjohtaja kiittelee edustajistoa siitä, että vaikka keskinäiset mielipiteet saattavat erota toisistaan yllättävänkin paljon, haluavat kaikki edustajistossa kuitenkin lähtökohtaisesti hyvää opiskelijoille. Tietynlaisesta kahtiajaosta hän antaa kuitenkin risuja.

Komulainen sanoo, että hänen edustamalleen Fuusiolle ovat tärkeitä ympäristöasiat. Ryhmä pyrkii ajamaan kaikin keinoin sitä, että ympäristöasioissa ollaan vaativia ja tavoitteellisia ja niiden suhteen tehdään aidosti töitä. Fuusio tavoittelee TYYstä hiilineutraalia toimijaa.

–Henkilökohtaisesti sanoen olisi huippua, jos voisimme olle hiilinegatiivinen, Komulainen lisää.

Fuusion keskeisenä tavoitteena on myös pitää huolta siitä, että opiskelijoilla säilyy käyttömahdollisuus erilaisiin tiloihin, joissa viettää aikaa ja ylläpitää opiskelijakulttuuria. Komulaisen sanoin, “jotta opiskelijaelämä olisi muutakin kuin opiskelemista”.

Tilojen lisäksi Komulainen tahtoo pitää esillä saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

–Ylioppilaskunta on kaikille. Myös niille, joilla on erilaisia esteitä ja tarpeita, hän summaa.

Ellen Korpela, Kokoomus

Kokoomuksen listoilta edustajistoon pyrkivä Ellen Korpela toivoo, että edustajisto voisi vielä entistä paremmin ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet.

– Oma ensimmäinen opiskeluvuoteni oli melko raskas, ja sen vuoksi haluaisin vaikuttaa siihen, että joka ikisellä opiskelijalla olisi sellainen olo, että he pärjäävät yliopistossa ja heillä on hyvä olla siellä, Korpela summaa.

Korpela ajaa monimuotoisempaa opiskelua, jossa huomioitaisiin esimerkiksi liikuntarajoitteiset, sairastavat, työtä tekevät tai sellaiset opiskelijat, joilla on opinto-oikeus jossain muualla. Korpela tahtoisi, että mahdollisimman monen kurssin voisi suorittaa myös etäopintoina.

–Opiskelu pitäisi viedä enemmän 2020-luvulle, hän sanoo.

Korpela kokee, että edustajisto ei ole paikka, jossa parannetaan koko maailmaa vaan hän tahtoisi painopisteen pysyvän opiskelijan eduista huolehtimisessa. Hän laittaisi myös taloudellisesti eniten resursseja tähän puoleen.

Korpela tahtoisi TYYn satsaavan siihen, että jokaiseen tutkintoon saataisiin sisällytettyä jonkinlaista työelämäosaamista.

Korpela on edustamansa kokoomuksen kanssa yhtä mieltä siitä, että TYYn jäsenyyden ei tulisi olla pakollista opiskelijalle. Lisäksi hän tahtoisi tehdä läpinäkyvämmäksi kaikille TYYn jäsenille, mihin esimerkiksi jäsenmaksuun käytetyt rahat menevät.

Laura Kallio, Vihreä vasemmisto

Vihreän vasemmiston edustajistoryhmän puheenjohtaja, kulttuurien tutkimuksen opiskelija Laura Kallio näkee, että perimmäinen syy edustajiston olemassaololle on opiskelijoiden edunvalvonta ja sen takaaminen, että kaikilla opiskelijoilla on turvallista olla.

Vivalla on vahva kanta siitä, että TYY on olemassa opiskelijoita varten. Kallion mukaan on tärkeää, että TYY näkyy konkreettisesti opiskelijan arjessa esimerkiksi tapahtumina, vuokrattavina tiloina tai ylioppilaskunnasta saatavina palveluina. Hän korostaa kuitenkin edunvalvonnan ensisijaisuutta.

Kallio haluaa nostaa esille sen, että Turun yliopisto on monikampuksinen. Hänen mukaansa TYYnkin toiminta on usein hyvin Turku-keskeistä, vaikka päätökset vaikuttavat myös Rauman ja Porin kampuksiin.

Lisäksi Viva ajaa näissä vaaleissa saavutettavaa ja vapaata akateemista maailmaa, yhteisöllisyyden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin korostamista sekä ilmastokriisin ja luontokadon torjumista. Luontokatoon ja ilmastokriisiin Viva tahtoisi vaikuttaa erityisesti Unican kautta.

– Vaikuttamisessa on tärkeää sekä tehdä töitä parempien asioiden saavuttamiseksi että pitää kiinni siitä hyvästä, mitä on jo saatu, tiivistää Kallio.

Viime kaudella TYYn edustajisto päätti noudattaa tasa-arvotoiminnassaan feministisiä ja antirasistisia periaatteita. Tästä Viva tahtoo pitää kiinni. Henkilökohtaisesti Kallio toivoo, että linjapaperissa olisi myös intersektionaalisen feminismin periaatteita.

Jimi Salonen, Ryhmä Lex

Ryhmä Lexiä edustava oikeustieteen opiskelija Jimi Salonen kokee, että vaikuttaminen tuo itselle paljon.

Salonen puhuu paljon pakkojäsenyydestä, joka on kirjattu TYYn vaikuttamistyön pohjaksi. Ryhmä Lex on jo pitkään vastustanut pakkojäsenyyttä. Salonen nostaa esille sen, että Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan on kirjattu, että pakkojäsenyysasiaa tullaan tarkastelemaan ja siitä tehdään päätökset kevään 2024 aikana.

Salonen sanoo, että linjapaperin kirjaus pakkojäsenyydestä on vanhentunut, mikäli Suomen hallitus päättää tuoda pakkojäsenyydestä luopumista koskevan lakiesityksen eduskuntaan ja hyväksyä sen. Tähän ei olla Ryhmä Lexin mielestä varauduttu tarpeeksi.

Salonen haluaa painottaa opiskelijoiden edunvalvontaa.

–Opiskelijat ovat hetkellisesti hyvin köyhiä, ja nyt meiltä leikataan taas. Opiskelijuus on kuitenkin suurimmalle osalle pieni elämänvaihe, Salonen pohtii.

Hänen mukaansa opiskelijan edunvalvonta on periaatteessa keskiluokan edunvalvontaa.

–Täytyy pitää mielessä se, että linjapaperin keskeinen idea on pitää ovi auki keskiluokkaan.

Salonen ja Ryhmä Lex ovat huolissaan opiskelijoiden toimeentulosta. Salonen sanoo, että täysipainoisen opiskelun tulisi olla mahdollista, mutta kuitenkin niin, että osa-aikaisella työn tekemisellä olisi kannusteet kunnossa.

Miikka Kestikievari, Soihdunkantajat

Miikka Kestikievari lähtee vaaleihin teemoinaan opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen sekä opiskelijoiden hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Ensimmäisen vuoden filosofianopiskelijalle nämä vaalit ovat ensimmäiset.

Kestikievari sanoo, että hänellä on vahva kiinnostus yliopiston päätöksentekoa kohtaan, ja hän tahtoo itse olla vaikuttamassa asioihin.

Kestikievari pohtii, kuinka TYY voisi huolehtia siitä, että opiskelijat pärjäävät myös yliopiston ulkopuolella ja kykenevät elämään kohtuullista opiskelijaelämää. Tämä liittyy vahvasti opiskelijoiden toimeentuloon.
Myös moninaisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen on Kestikievarille tärkeää.

–Miten voisimme  edistää sellaista asenneilmastoa, jossa kaikilla olisi lähtökohtaisesti turvallinen olla? hän pohtii.

Kestikievari nostaa esille ajan koronan jälkeen. Hän pitää tärkeänä sitä, että jokainen opiskelija tuntisi olevansa yliopistoyhteisön jäsen. Hänelle tärkeää on myös se, että opiskelijoiden yhteisiä tiloja tuettaisiin, sillä ne ovat hänen mukaansa merkittäviä foorumeita, joissa kohdata muita opiskelijoita.

Kestikievari haluaisi, että TYY ottaisi kantaa myös opiskelijavalintoihin. Hän pohtii esimerkiksi sitä, voisiko tulevaisuudessa yhteispistevalinnan ottaa takaisin käyttöön.

–Hakuprosessit vaativat selkeyttämistä, hän sanoo.

Tuomas Alm, TSE-lista

TSE-listalta ponnistava Tuomas Alm kokee, että Suomessa opiskelijoilla on suhteellisen poikkeuksellinen asema siinä mielessä, että opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan opiskelijaympäristöönsä.

–Mielellään sitä tekee työtä sen eteen, että opiskelijaelämä Turussa olisi toimivaa, hän sanoo.

TSE-listalla on Almin mukaan ollut vahvana tavoitteena koulutuksen laadun ylläpitäminen. Ryhmä haluaa, että yliopiston aloituspaikkoja ei ainakaan lisätä, mutta jos niitä lisätään, pitää resursseja tulla saman verran.

Viime vuosina on Almin mukaan korostunut se, että niin kauppatieteellisellä kuin muillakin aloilla opiskelijat ovat hyvin kuormittuneita. TSE tahtoo saada enemmän psykologinpalveluita ja parempaa tukea opiskelijoille.

Entä talouspuoli? Kauppatieteellisestä kuitenkin on kyse.

–TSE-lista on ollut hyvin tarkka siitä, mihin rahaa käytetään, Alm sanoo.

–Yleensä rahaa on kuitenkin aina saanut asioihin, jotka ovat hyvin perusteltuja, hän täydentää.

Hänen mukaansa edunvalvonta on ylioppilaskunnan ykköstehtävä, ja siihen on perusteltua laittaa rahaa. Myös järjestöille ja suoraan opiskelijoille tarjottaviin palveluihin ollaan valmiita antamaan rahaa. Sen sijaan kriittisemmin TSE on suhtautunut tilavuokriin, erityisesti Q-taloon.

Miku Kuuskorpi, Demariopiskelijat ja sitoutumattomat

Biotekniikan opiskelija Miku Kuuskorpi kertoo saaneensa kimmokkeen vaikuttamistyöhön ilmastonmuutokseen liittyvästä huolesta.

–Halusin lähteä ilmaston ja koulutuspolitiikan puolustajaksi, hän tiivistää.

Kuuskorpi korostaa, että koko demariliike lähtee siitä, että työtä ei tehdä ainoastaan yksittäisten tai parempiosaisten opiskelijoiden edustamiseksi vaan kaikkien, mukaan lukien kansainväliset opiskelijat.
Demariopiskelijoiden ja sitoutumattomien tärkein vaaliteema on Kuuskorven mukaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon takaaminen yliopistossa.

Yhdenvertaisuustavoite liittyy Kuuskorven mukaan myös kysymykseen ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä.

–Jokainen osallistuu omalla panoksellaan, mikä mahdollistaa sen, että jokainen opiskelija voi osallistua esimerkiksi kaikkiin tapahtumiin, Kuuskorpi sanoo.

Toinen vaaliteema on sujuva opiskelija-arki ja vapaus opiskella. Tällä tarkoitetaan Kuuskorven mukaan sitä, että opiskelijoille taataan sujuvat palvelut opintoneuvonnasta laadukkaisiin mielenterveyspalveluihin. Näin opiskelija saa myös jäsenmaksulleen vastinetta.

Vapaudella tarkoitetaan mahdollisuutta opiskella myös etänä. Lisäksi Kuuskorven mukaan opiskelijan pitäisi tulla toimeen opintorahalla, jotta täysipainoinen opiskelu olisi mahdollista.

Kolmas tärkeä teema listalle on ilmastollisesti kestävä ja vastuullinen yliopisto.

Paavo Jordman, Humanistilista

Kun kulttuurien tutkimusta opiskeleva Paavo Jordman viime keväänä seurasi yliopiston muutosneuvotteluja, jotka iskivät erityisesti humanistisille aloille, syttyi kipinä vaikuttamiseen.

–Humanistit ansaitsevat sen, että heidän äänensä on kuuluvilla ja nimenomaan puoluepoliittisesti sitoutumattomalla tavalla, Jordman sanoo.

Jordmanille on tärkeää, että ylioppilaskunta on monialainen, monipaikkainen ja moniarvoinen.

Monialaisuudella Jordman tarkoittaa sitä, että TYY on olemassa kaikkia aloja edustavia opiskelijoita varten ja että jokainen ala hyötyy siitä yhtä lailla. Monipaikkaisuuden suhteen Jordman nostaa esille sen, että opiskelijoita on myös Porin ja Rauman kampuksilla, ja heidät tulisi ottaa toiminnassa paremmin huomioon.

Moniarvoisuudesta puhuessaan Jordman painottaa, että TYY ei saisi politisoitua kokonaisuudessaan.

–TYYssä saa näkyä erilaisia poliittisia ideologioita, ja se on ihan oikein, Jordman sanoo.

Jordman tahtoo korostaa TYYn roolia toiminnan mahdollistajana. Konkreettisimmin tämä näkyy siinä, että TYY tarjoaa opiskelijoille ja järjestöille esimerkiksi toimitiloja ja avustuksia.

Jordman toivoo, että edustajiston toiminta tulisi vielä enemmän näkyväksi ulospäin.

–Sen ei pitäisi näyttäytyä pois sulkevana sisäpiirinä tai joidenkin alojen tai poliittisten ryhmien mellastuskenttänä.

Riku Leppänen, Oikeistokonservatiivit

–Minut ajoi edaritoimintaan alun perin kiinnostus politiikkaan sekä havainto siitä, että yliopisto on liian vihervasemmistolainen omaan makuuni, kertoo poliittisen historian opiskelija Riku Leppänen.

Leppäsen mielestä TYYllä ei tällä hetkellä ole mitään järkevää roolia eikä hän koe TYYn auttaneen häntä opinnoissaan millään tavalla. Leppäsen mielestä TYY kerää opiskelijoilta ison summan rahaa ja käyttää siitä suurimman osan oman organisaationsa pyörittämiseen.

–TYY toimii mielestäni kuin mafia, hän sanoo.

Leppäsen mukaan TYY:n isoin ongelma on rahan tuhlaaminen. Hän pitäisi järkevämpänä, että jokainen ainejärjestö keräisi itse omat rahansa vapaaehtoisella jäsenmaksulla.

Leppänen lakkauttaisi muun muassa Tylkkärin, lopettaisi Turun ylioppilasteatterin tukemisen rahallisesti ja lopettaisi kehitysyhteistyöhankkeet. Erilaisiin TYY:n järjestämiin perinteisiin, kuten vapputapahtumiin, Leppänen olisi valmis laittamaan hyvin pienen summan rahaa.

Oikeistokonservatiivien tärkein vaaliteema on ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä luopuminen. Leppänen sanoo listansa kannattavan, että mielenterveysongelmia tarkasteltaisiin esimerkiksi liikunnan, ruokavalion ja alkoholin käytön vähentämisen kautta mieluummin kuin terapiatakuulla.

Opiskelijan toimeentulon suhteen Oikeistokonservatiivit painottavat opiskelijan omaa vastuuta.

–Jos raha ei riitä, kyllä opiskelijakin voi töitä tehdä, Leppänen sanoo.

Lauri Salo, Turun Keskustaopiskelijat

Kauppatieteitä opiskeleva Lauri Salo kokee, että monet uudet ideat ovat lähteneet opiskelijaliikkeestä. Tämä motivoi myös häntä toimimaan opiskelijapolitiikassa.

Edustajiston tärkein tehtävä on Salon mukaan tehdä vaikuttamista nimenomaan yliopiston suuntaan. Salo pitää arvokkaana sitä, että edustajistossa on paljon erilaisia ryhmiä edustettuna, sillä se tuo päätöksentekoon moninaisuutta.

TYYn nykyisen linjapaperiin sisältyy Salon mukaan jo paljon asioita, jotka ovat Keskustaopiskelijoille tärkeitä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi koulutuksen maksuttomuus ja opintotuen lainapainotteisuuden vähentäminen. Salo tahtoisi sisällyttää linjapaperiin tavoitteen perustulosta.

Salo pitää tärkeänä sitä, että TYY käyttää rahaa mahdollisimman paljon sellaisiin asioihin, jotka ovat kaikille opiskelijoille näkyviä. Hän tunnistaa kuitenkin myös tarpeen resursoida rahaa näkymättömämpään vaikuttamistyöhön.

Keskustaopiskelijoille on tärkeää, että opiskelijaruoan hinta ei nouse. Keskustaopiskelijat haluavat myös painottaa kotimaisuutta ja valinnanvapautta ruokailussa. 

Salo sanoo, että on tärkeää huomioida opiskelijoiden monimuotoisuus ja esimerkiksi perheelliset opiskelijat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisten opetusvaihtoehtojen tarjoamista.

Keskustaopiskelijoille on myös isona prioriteettina Rauman ja Porin kampusten säilyttäminen.

–Meitä ihmetyttää puhe siitä, että satakuntalaisilla ei olisi oikeutta korkeakoulutukseen.

Sanni Mattila, TYY terveeksi

Viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Sanni Mattilalle opiskelijan edunvalvonta on lähellä sydäntä.

–On tärkeää, että TYYssä kuuluu myös meidän tiedekuntamme ääni ja että lääketieteellisen tiedekunnan erityispiirteitä ei unohdeta, Mattila sanoo.

Erityispiirteillä hän viittaa muun muassa läsnäolopakollisen opetuksen suureen määrään ja opintojen joustamattomuuteen. Mattila sanoo, että samalla lista ajaa myös muiden sellaisten tiedekuntien asiaa, joissa on paljon läsnäolopakollista opetusta.

Yhden kauden edustajistossa istunut Mattila kokee, että edustajiston ja hallituksen välinen vuorovaikutus toimii hyvin. Kiitosta saa myös se, että edustajisto on toteuttanut konkreettisia asioita.

–TYYn täytyy näkyä opiskelijalle ja tiedekuntiin ulospäin, Mattila sanoo.

Mattila kokee, että välillä edustajistossa käytävä keskustelu on turhan poliittista. Hän itse uskoo, että kaikilla on kuitenkin samat tavoitteet saada opiskelijoiden ääntä kuuluville ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia.

YTHS:n palvelut ovat tärkeitä TYY Terveeksi -listalle, ja lista tahtoo panostaa opiskelijaterveydenhuollon toimivuuteen. Mattila kokee, että jokaisella listalla on omat vahvuutensa, ja TYY Terveeksi -listalla on paljon sanottavaa terveydenhuollollista asioista. Lisäksi lista ajaa mielenterveyspalveluiden parantamista ja palveluiden jonojen pienentämistä.