Anita Komulainen

Jos opiskeleminen junnaa tai tuntuu, että mitään ei jää päähän, voi opiskelutekniikoista saada tekemiseen uutta vauhtia. Tylkkäri jututti kolmea opiskelijaa heidän tavoistaan opiskella.

Opiskelutekniikat ovat oppimaan oppimisen perusta ja niistä löytyy laajasti tietoa netistä. Opiskelua harjoittelemalla voi käyttää opintoihin käytetyn ajan tehokkaammin ja sisäistää informaatiota paremmin.

Kolmatta vuotta Turun yliopistossa poliittista historiaa opiskeleva Anni Kalliokoski Turun yliopistosta kertoo saaneensa koko koulu-uransa läpi paljon erilaisia vinkkejä ja neuvoja opiskeluun. Näistä hän ei kuitenkaan kokenut suoranaista apua.

Kirjoituksiin saakka Kalliokoski kertoo pärjänneensä muistin avulla. Yliopistossa vaatimus sisäistää tietoa on voimakkaampi. Tietoa on paljon ja sitä pitäisi oppia ymmärtämään lyhyessä ajassa: yksi periodi kestää 7–9 viikkoa.

–Olen yrittänyt kokeilla mahdollisimman montaa eri tekniikkaa, joista olen sitten päätynyt valitsemaan itselleni toimivat. En tosin koe, että olisin enemmän kuulemalla tai tekemällä oppiva, vaan ennemminkin päivästä ja mielentilasta riippuen sovellan kaikkia aisteja tarpeen mukaan, Kalliokoski kertoo.

Kalliokosken mukaan hänen suhtautumisensa opiskeluun on vaihtelevaa. Mielenkiintoisten aiheiden parissa opiskelu tuntuu mielekkäältä ja innostavalta. Jos aihe ei juurikaan kiinnosta, jää opiskeleminen lyhyisiin pyräyksiin takarajan kurkistellessa jo oven takana.

Suomen kielen opiskelija Mariette Oksanen kuvaa samankaltaisia tuntemuksia.

–Yliopistossa olen kohdannut enemmän haasteita opiskeluun liittyen. Asiat voi tuntua liian vaativilta ja siksi vähemmän houkuttavilta. Paksujen tenttikirjojen lukemiseen tarvittavaa motivaatiota ei aina tunnu löytyvän, Oksanen kertoo.

Hän kuitenkin kertoo tykänneensä aina opiskella, motivaatiota etsiessä oivallukset ja vertaistuki kurssikavereilta auttavat. Oksanen on napannut opiskeluun useita opiskelutekniikoita. Pelillistäminen, luentojen aktiivinen seuraaminen ja toisto ovat joitain Oksasen käyttämiä keinoja opiskelun tehostamiseen.

Kemian, fysiikan ja matematiikan aineenopettajaksi opiskeleva Reetta Kyynäräinen kuuluttaa myös aktiivisen oppimisen ja tiedonrakentelun perään.

–Vaadin aina jotain tekemistä oppimisen tueksi: kirjoittamista, laskemista tai keskustelua, Kyynäräinen summaa. Hän käyttää miksi-kysymystä apuna kokonaiskuvan kasaamisessa.

Paras opiskelutekniikka määräytyy Kyynäräiselle käytetyn ajan suhteesta.

–Mitä vähemmällä opiskeluun käytettävällä ajalla pärjään, sitä parempi.