Helmi Henell
Ukrainassa on ollut käynnissä sota puolitoista vuotta. Sitä seuratessa tulee väistämättä mieleen, voidaanko Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia saattaa minkäänlaiseen vastuuseen sotaan liittyen?
Tutkijatohtorina Lapin yliopistossa toimiva Mikko Huttunen on julkaissut rikosoikeuden professorin Minna Kimpimäen kanssa aiheesta tuoreen tutkimusartikkelin, jossa pohditaan valtionjohdon rikosoikeudellista vastuuta.
Huttunen sanoo, että Putinilla on valtionjohtajan asemansa ansiosta koskemattomuus vieraassa valtiossa. Näin ollen häntä ei voi lähtökohtaisesti syyttää toisen valtion kansallisessa tuomioistuimessa sinä aikana, kun hän on virassaan.
Jos Putin syystä tai toisesta menettäisi asemansa Venäjän johdossa, heräisi kysymys missä tuomioistuimessa hänen mahdollisia sotarikoksiaan käsiteltäisiin. Huttunen sanoo, että Venäjän tapauksessa on pohdittava valtion omaa oikeuskulttuuria ja oikeusjärjestelmän toimivuutta.
Ne huomioon ottaen hän pitää todennäköisenä, että Putinin kohdalla rikosoikeudellisessa prosessissa olisi tarve kansainvälistetyille elementeille
Koko kysymys siitä, voidaanko Putinia koskaan tuomita sotarikoksista tai mistä häntä ylipäätään syytetään, on Huttusen mukaan vahvasti spekulatiivinen.
–Tässä kohtaa puhuisin pikemminkin esitutkintavaiheesta, Huttunen sanoo.
–Tuomioistuinkäsittely tulisi kyseeseen vasta, jos Putin todella otettaisiin kiinni ja hän olisi tutkintavankeudessa.
Keskustelu Putinin saattamisesta oikeuden eteen lähtee Huttusen mukaan pääasiallisesti siitä olettamuksesta, että Putin ei enää olisi valtionjohdollisessa asemassa. Sodan Ukrainassa ei välttämättä tarvitsisi loppua, mutta vallan pitäisi Venäjällä vaihtua dramaattisesti.
Poikkeus ovat kuitenkin kansainväliset rikostuomioistuimet, jotka eivät koskemattomuudesta välitä. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi Putinista pidätysmääräyksen maaliskuussa 2023. Pidätysmääräyksen perusteena oli ukrainalaisten lasten pakkosiirtäminen Venäjälle.
Huttunen sanoo, että pakkosiirrot ovat vain pieni osa kaikkia niitä rikoksia, joita Putin ja muu Venäjän valtiojohto ovat mahdollisesti tehneet.
Jos Putin matkustaisi maahan, joka on ICC:n jäsen, hänet voitaisiin siellä pidättää ja kuljettaa tutkintavankeuteen Haagiin, jossa ICC sijaitsee.
Huttunen sanoo, että pidätysmääräys rajoittaa konkreettisesti Putinin liikkumatilaa kansainvälisesti. Kotoaan Putinia ei kuitenkaan tulla oikeuden eteen hakemaan.
Kuinka tehokas kansainvälinen oikeus ylipäätään on, jos valtionjohtajan saattaminen oikeuden eteen on näin mutkikasta?
Huttunen myöntää, että jos verrataan kansalliseen oikeusjärjestykseen, jossa lähtökohtana on, että rikokset tutkitaan ja niistä saadaan rangaistus, kansainvälinen oikeus on heikkoa.
Huttunen kehottaa kuitenkin pohtimaan asiaa siltä kannalta, että vielä 150 vuotta sitten sotaa pidettiin juridisestikin luonnollisena kansainvälisen politiikan jatkeena. Nyt sen sijaan sotaa aloittanutta valtionpäämiestä pidetään rikollisena ja hänestä on tehty kansainvälinen pidätysmääräys.
–Sitä vasten peilaten on tapahtunut dramaattinen kehitys, parannus ja muutos, Huttunen sanoo.
