Kulttuuri

Wappuradion tunnelmissa

Opiskelijoiden vappuradio tarjoaa konseptina paljon kehittämisideoita myös valtakunnallisille radiokanaville. Kuva: Tero Mäkelä.

Emma Aav

Vappu nostaa ylitsepursuavalla juhlan tenholla itsensä vuosittain Ronja ryövärintyttären keväthuudon kaltaiseksi riemunpurkaukseksi.

Liekö väliä miksi, kun talven kankeuden saa ravistella itsestään hyväksytysti hullutellen ja toisten seurassa. Mikä on vapun ydin ja mikä on sen väline?

Vapun eli opiskelijakansan moniviikkoisen juhlan seurana on monissa kaupungeissa vappuradio. Turun Wappuradio aloitti Tampereen toiminnan innoittamana vuonna 2018 ja ensimmäisestä lähetyksestä nautittiin keväällä 2019.

Radiota tituleerataan Turun poikkitieteellisimmäksi järjestöksi, joten Wappuradiolla voi ajatella olevan iso merkitys eri korkeakoulujen opiskelijoiden yhdistämisessä. Sen toimituksesta kerrotaan Wappuradion mahdollistavan wappuhulinoihin osallistumisen, vaikka ei lähtisikään omaa kotisohvaa kauemmas.

Mediamaisemassa radiosta ollaan kuitenkin ajoittain huolissaan. Uusien kanavien syntyessä osa vanhoista unohtuu ja tippuu pois. Radio on niin sanottu tunnemedia. Tiettyjen ohjelmien lisäksi radio tarjoaa läsnäoloa ihmisten arkeen.

Turun Wappuradion toimituksesta kuvaillaan wappuradion toteuttamista monipuolisena kokonaisuutena, jossa on mukana monia tiimejä tekniikasta markkinointiin ja osallistuminen mahdollistaa myös uusien taitojen oppimisen. Radion lähetysputkea kun ei pääse rakentamaan joka kurssilla.

Vappuradiota kuvaa myös sisällöllinen vapaus. Ennalta määritellyn kaavan sijaan juontajat hakevat mukaan omilla ohjelmakonsepteillaan. Aihepiirit liikkuvat niin historiasta ravintola-alalla työskentelyyn, joulumusiikista ihmissuhteisiin, teatterista ainejärjestöihin kuin formuloista teekkarijäyniin.

Kerran vuodessa järjestettävän yhteisöllisen radion konseptiin liittyy monenlaisia erityisyyksiä. Luvassa on tuttuja juontajia, mutta myös uusia ääniä. Tämän voisi ajatella pitävän konseptin tuoreena kangistuneen kaavamaisuuden sijaan sekä mahdollistavan vuorovaikutuksellisuuden ja ajan hengessä mukana pysymisen.

Vappuradiossa ei ole tarvetta pelata varman päälle, kun kyse on opiskelijoilta opiskelijoille- konseptilla toimivasta radiosta. Myöskään teema, musiikkityyli tai maantieteellinen alue ei ole rajaamassa wappuradion sisältöä toisin kuin perinteisillä radiokanavilla saattaa olla.

Vappuradio tarjoaa mahdollisuuden tutustua toisenlaisiin opiskelijakulttuureihin ja ajatusmaailmoihin. Virkistävä konsepti, jota voisi toivoa ympärivuotisellekin radiotoiminnalle.

Kysyin Turun Wappuradion toimitukselta mitä opittavaa muilla radiokanavilla vappuradion tuotannosta olisi? Toimitus painottaa radion yhteisöllisyyttä. Opiskelijoista koostuva toimitus edustaa kuulijakuntaansa.

Toisaalta ohjelmien ja tekijöiden monipuolisuus sekä niin tuttuun kuin uuteenkin sisältöön luottaminen toimii monille kuuntelijoista. Toimituksessa mitään ei tarvitse osata ennalta ja pääsee tekemään kaikkea, toimituksesta kiteytetään.

Yhteisöradiossa on mahdollista käsitellä ronskimpia aiheita, puhua rennommin ja lentävämmin sekä valita itselleen ja kuulijoilleen mieleistä musiikkia. Kaupallisen rakenteen puuttuessa radioilla on mahdollisuus tuottaa paikallisen maiseman mukaista sisältöä ja tuoda esille ihmisiä, identiteettejä ja aiheita, joita valtavirtaa kosivilla kanavilla ei ehkä olisi rohkeutta nostaa esille.

Toinen vappuradiosta mahdollisesti saatava oppi liittyy yksinkertaisesti kysymykseen siitä mitä radio on ja mitä se on erityisesti tämän päivän tai tulevaisuuden kuuntelijalle. Vappuradiota kuuntelemalla saattaa saada vihjeitä siitä maailmasta, joka muiden kanavien tarjonnassa jää käsittelemättä.

Toisaalta, koska radioon liittyy koko kansan arki- tyyppinen konsepti, on varmasti radiossakin paljon toteuttamatonta potentiaalia.

Arjessa läsnä olevan tunnemedian lisäksi radio on niin sanotusti toissijainen media eli radiota voi kuunnella muiden töiden ohessa, eikä sen tarvitse olla ensisijaisen keskittymisen kohde. Radio on osana ihmisten arkea ja tarjoaa läsnäoloa päivittäisten rutiinien ohelle.

Radion suosituin kuunteluaika eli aamun viisitoistaminuuttinen matka töihin tai kouluun, ei ole merkityksetön. Radion ääreen yhteiseen arkeen voisi houkutella varmasti paljon enemmänkin väkeä, jos kanavilta löytyisi kykyä ymmärtää monipuolisemmin eri kuuntelijasegmenttejä.

Median murrokselle tyypillistä vaikuttaisi olevan sisältöjen pilkkominen helposti ja omalla aikataululla kulutettaviin osiin. Radion yhtenä erinomaisena etuna on päinvastainen piirre. Yhtenäinen, jatkuva ohjelma ja keskustelu vievät mukanaan ja radion kuunteluun liittyy myös mielihyvä siitä, että kuuntelee jotain, jota ei ole itse suoraan listalta valinnut.

Musiikkia, jota ei ole ennen kuullut ja aheita, joita ei olisi itse keksinyt etsiäkkään. Radiolla on potentiaalia renessanssiin, uudempana ja upeampana. Se ei ole päinvastainen uusien äänimedioiden kulutukselle. Se on jotain täysin omanlaistaan.

Turun Wappuradion toimituksesta arvioidaan myös, että moniin kuulijoihin vetoaa radioformaatissa sen tuttuus. Vappuradio tarjoaa monille opiskelijoille perinteen ja mahdollistaa wapun juhlintaan osallistumisen itselleen sopivalla tavalla, vaikkapa kotisohvalla köllötellen.

Radion asema puhututtaa muuttuvassa mediamaisemassa, mutta suorana toteutettavalle radiolle ei liene haastajaa. Suora radiolähetys varmistaa, että ohjelmistomme huokuu ajankohdan henkeäenemmän kuin helmikuussa äänitetty ja todella viilattu ohjelma.

Sen lisäksi radio tarjoaa jotain paradoksaalista. Yhteisöllisen kokemuksen yksityisen olemisen keskellä. Kotona radiota kuunnellessa voi olla samanaikaisesti täysin yksityisessä tilassaan, niin henkisesti kuin ulkoisestikin. Ja silti, kuuntelemalla olla läsnä ja osana yhteisöllistä keskustelua.

Myös vappu tuo yksityisen keskelle yhteistä sekä jaetun osaksi oman arjen yksityiskohtia. Vappu kantaa montaa merkitystä, kuten niin moni muukin kalenteriimme ja koneistoomme istutetuista juhlista. Vappu liittyy kevään juhlinnan perinteeseen, mutta siitä on tullut myös työväen juhla ja opiskelijoiden juhla.

Pyhän Valpurin päivä ja keskiaikaisessa maailmassa nunnien vaikutusvaltaa ja ihmisten hyvinvointia lisänneen Valpurin teemasta voi jokainen tulkita itselleen keväisen sanoman.

Erilaisten lakkien, asusteiden, ilmapallojen, värien ja ruokien humussa kaikki yhdessä juhlistavat täysin eri asioita, jotka kuitenkin risteävät ja jakavat maaperää. Viestien ja teemojen kirjossa voimme huomata juhlivamme kuitenkin yhdessä aivan samaa elämän riemua ja keveyttä, irroittautumista talvesta sekä arjen monotonisesta vetovoimasta.

Vapun kauniin epämääräinen viitteiden kirjo kertoo oikeastaan mukanamme kantamastamme historiasta sekä suhteellisesta maisemamme muuttumattomuudesta. Kevät saapuu toistaiseksi yhä joka vuosi. Vappu nostattaa mielet ihmettelemään kirkkaana hohtavaa vaaleansinistä taivasta ja eri puolilla kaupunkia kasvot kääntyvät kohti lämpimän auringon hellää katsetta.

Juhlimme vieretysten yhdessä kuin vahingossa eikä tuo vahinko tai yhteensattuma tietenkään ole merkityksetön. Vapun humu, sen outo, jaettu villiys ja riemu, on olennainen osa sen kykyä nostattaa mielet keveiksi ja katseet toiveikkaiksi.

Jaloissa ei tunnu painoa tai raskautta, ja kaupungin erilliset poterot avautuvat yhdessä hetkessä jaetuksi kokemukseksi ja yhteiseksi tilaksi. Vappuna jokainen kaupunki on täysin jotain muuta, hetken. Jos kaupunki on viesti, vappu muuttaa sen hetkeksi täysin, ja valtaa välineen omalla kirkkaalla koodistollaan.

Hiukan samalla tavalla kuin pohjoisen asukki on tottunut ja ehdollistunut vaihtuviin vuodenaikoihin, tarjoavat erilaiset pyhät ja tauot hengähdyksen. Niiden ajoittain ajastaan jälkeen jääneet tai irralliselta tuntuvat teemat antavat syyn päästää irti ja syleillä päätöntä touhua, järjetöntä menoa.

Arki rutinoituneine toimineen, autioittaa ihmisen, vaatii vain toistoon perustuvan, kehollistetun ymmärryksen ja vaientaa hupsuttelun, ihmettelyn ja leikkimielisyyden. Samalla tavalla kuin monelle aikuisista lasten leikin ihmettely ja lasten logiikan piiriin astuminen tarjoaa portin vapauteen ja maailmaan ilman jäykkiä määritelmiä, tarjoavat kahjot juhlaperinteemme täydellisen irtioton.

Opiskelijoille vappu on palkinto siitä antaumuksellisesta sitoutuneisuudesta, jolle kehonsa ja mielensä on lukuvuoden ajaksi luovuttanut.

Mitä kansan tunnemedia: radio, voisi oppia vapusta? Samalla tavalla kuten juhlapyhät tarjoavat meille eroistamme piittaamattoman yhteisen juhlan, voisi radio syventää ymmärrystään omasta roolistaan ihmisten arjen ystävänä ja yhdistäjänä.

Suurin osa ihmisistä kaipaa yhteyttä, joskin jokainen omalla tavallaan. Radio on luonut kuulokkeiden välityksellä mobiilin yksityisyyden: istumme bussissa vieretysten, lähellä kuunnellen täysin eriäviä sanomia.

Radio on myös media, joka voi laajentaa ymmärrystämme, ja temmaten omaan sisältövirtaansa rauhoittaa ja kertoa asioita, joita emme tienneet haluavamme kuulla. Saatamme yhtäkkiä olla osa yleisöä, jonka yhdistävää piirrettä on vaikea määritellä muulla kuin läsnäololla.

Epämääräisen, moniviitteisen, vapputermin alla kummastelemme kevättä jokainen, oli se sitten lakki päässä, perseet olalla tai lapsen ensimmäsiä tippaleipiä paistellessa.

Tuo valtava omituinen kirjo, ihana, kahjo värikkyys, joka yksien rajojen sisälle mahtuu, jakaa yhteisen maaperän, yhteisen tarpeen levolle, auringolle ja irtiotolle. Vappu on väline kevään ja keveyden juhlalle.