Ada Silander

Taloussosiologian yliopisto-opettajana ja tutkijana Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä Erica Åberg tarkasteli väitöskirjassaan suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisia normeja liittyen ulkonäköön ja etenkin naisten ulkonäköön kohdistuvia oletuksia.

Nykyään Åberg tutkii myös miehiin kohdistuvia ulkonäköpaineita.

–Väitöskirjaa tehdessä ajattelin, että ulkonäkönormit koskettavat vain naisia. Väitöskirjan teossa olin innoissani siitä, että pystyin osoittamaan, että naisilta vaaditaan ulkonäkötyötä, kun taas miehiltä ei. Yleinen käsitys on myös, että vain naiset pyrkivät hyötymään ja hyödyntämään omaa ulkonäköänsä.

 Jos ulkonäköasiat ahdistavat, voiko ulkonäöstä olla täysin välittämättä?

–Kaikilla meillä on ulkonäkö ja kaikista meistä tehdään jatkuvasti tulkintoja ulkonäön perusteella. Kyse ei ole siitä, että välittääkö ulkonäöstä vai ei, sillä tulkinnat ovat alitajuisia. Kyse on pitkälti siitä, että kenen ulkonäköä kukakin tulkitsee ja millaisia ulkonäköjä tulkitaan ja millä tavalla. Ulkonäöstä pyritään päättelemään esimerkiksi se, että onko joku luotettava työntekijä, kertoo Åberg.

Korona-ajan myötä Erica Åberg alkoi kuunnella suomiräppiä ja huomasi, että useissa kappaleissa on paljon miesten ulkonäköpuhetta, jota ei välttämättä tunnisteta. Uudessa tutkimusaiheessa tutkijaa innostaa erityisesti se, että siinä pääsee yhdistämään mielenkiinnon musiikkiin, akateemisen tutkimuksen ja pääsee tuomaan uutta näkökulmaa aiheeseen.

Åberg työskentelee uuden aiheen parissa taide- ja kulttuurihistorioitsijan sekä etnologin kanssa. Hän itse tarkastelee aihetta kulttuurisosiologian ja -kriminologian kautta.

Uudessa tutkimuksessa tutkija pyrkii analysoimaan, mikä on yhteys musiikkivideon sanoitusten ja kuvaston sekä ympäröivän yhteiskunnan arvojen välillä. Sekä ulkonäköpaineisiin että rap-skenen hegemonisen maskuliinisuuden tavoitteluun liittyviin paineisiin voi Åbergin mukaan vaikuttaa esimerkiksi mediakasvatuksen keinoin:

–On ymmärrettävä, että esimerkiksi rap-musiikissa on tietty tapa ja formaatti kuvata asioita ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on alustalle ominainen tapa kuvata asioita, joka ei välttämättä heijastele todellisuutta. Myös se voi helpottaa paineita, että pyrkii muistamaan, että ihminen on paljon muutakin, kun ulkonäkö tai omaisuus. Ne, joilla on joitakin avuja tai omaisuutta ovat ihan samalla tavalla myös tuntevia ja eläviä olentoja, eikä kaikkia puolia elämästä näy ulospäin muille.

Miten sitten ulkonäköpaineet näyttäytyvät yliopistomaailmassa?

–Tutkijana saa keskittyä niin paljon kaikkeen muuhun kuin ulkonäköön, että ulkonäkö tuntuu sivuseikalta. Yliopisto on sellainen paikka, jossa voi todeta, että ihmiset eivät ole tulleet opiskelemaan tänne ulkonäön takia vaan täysin muiden asioiden perusteella. Voi myös tarkkailla ympäristöä yliopiston ulkopuolella ja pohtia, ovatko ihmiset oikeasti toistensa kanssa tekemisissä ulkonäkösyistä.

Entä mitä vinkkejä Åbergillä on opiskelijoille, jotka kamppailevat ulkonäköpaineiden kanssa?

–Elämässä on vaikka mitä muuta mielenkiintoista, johon voi keskittyä ulkonäön sijaan. Itselläni ne asiat ovat esimerkiksi rap-musiikin kuunteleminen, kutominen, vaikka sienestäminen ja muu luonnossa oleilu, naurahtaa Åberg.