Aaro Peltola
Haastattelupäivän aamuna julkaistiin tuore nuorisobarometri. Sen mukaan nuoriso ei luota työmarkkinoihin, eikä varsinkaan tulevaisuuteen.
Entä jos keskityttäisiinkin positiivisiin tulevaisuuskuviin? Miltä maailma näyttäisi, jos nuoret saisivat kuvitella tulevaisuuden, jossa kaikki kääntyy positiiviseksi?
Näihin kysymyksiin Anniina Salomäki perehtyi ollessaan mukana toteuttamassa nuorten talouden tulevaisuuskuvia tarkastelevaa tutkimusta. Salomäki työskentelee koulutusasiantuntijana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.
Taustaltaan hän on kauppatieteiden kandidaatti ja kasvatustieteiden maisteri.
Reitti Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen kulki sivuaineopintojen ja gradun kautta, jonka hän toteutti yhteistyössä keskuksen kanssa.
Viime vuoden lopulla julkaistu Entä jos käykin hyvin? -tutkimus käsittelee nuorten aikuisten näkemyksiä talouden tulevaisuuksista. Tutkimus toteutettiin siten, että nuoret aikuiset saivat kirjoittaa tarinoita positiivisista tulevaisuuksista.
Vastausten pohjalta muodostettiin erilaisia yhteiskunnallisia tulevaisuuskuvia.
–Me tutkittiin pelkästään positiivisia tulevaisuuskuvia. Tehtiin myös eettisistä syistä valinta, että ei lähdetty luomaan dystopioita sen enempää. Tutkimuksen rahoittajana toimi Sitra, joka toivoi tutkimusta vaihtoehdoista talouskasvulle.
–Lähdettiin siltä pohjalta miettimään näitä teemoja, että mitä kaikkea muuta se talous voisi tarkoittaa kuin pelkkää talouskasvun pakkoa. Koulutusorganisaationa haluttiin tarkastella tätä nuorten ja opiskelijoiden näkökulmasta.
Salomäen mukaan tuloksissa yllättävintä oli kuinka tavanomaisia nuorten toiveet tulevaisuuden suhteen olivat.
–Siellä ei ollut mitään hirveän yllätyksellisiä tai revitteleviä tulevaisuuskuvia. Nuoret toivovat aika tavanomaisia asioita tulevaisuudelta, kuten mielekästä työtä, toimeentuloa, aikaa ystävien ja perheen kanssa sekä mahdollisuutta liikkua luonnossa.
Vastauksissa pääteemoina toistuivat sosiaalinen ja ekologinen hyvinvointi. Pinnan alla oli havaittavissa myös nostalgiaa menneisyyteen, jota nuoret eivät välttämättä ole edes kokeneet.
Tutkimuksen perusteella he kaipaavat nykyistä vakaampaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa sekä demokratian uudistumista ja vahvistumista. Myös nykyiseen työmarkkinatilanteeseen kaivataan muutosta.
Salomäen mukaan nuorilla on tahtoa osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena olikin luoda moniäänisempää talouskeskustelua.
Nuoria aikuisia voitaisiin osallistaa aiempaa enemmän esimerkiksi paneelikeskustelujen ja työpajojen avulla.
Salomäki toivookin, että tutkimus tarjoaisi uusia ajatuksia ja toiveikkuutta nykyiseen talouskeskusteluun. Hänen lähitulevaisuudessaan siintävät uudet kehittämis- ja tutkimushankkeet sekä mahdollisesti väitöstutkimus.
Tulevaisuuteensa hän suhtautuu projekti kerrallaan. Opiskelijoille hän vinkkaa, että kannattaa opiskella sitä, mikä aidosti kiinnostaa ja kokeilla rohkeasti erilaisia asioita. Sattuman kautta voi avautua yllättäviäkin mahdollisuuksia.
