Muistatko nähneesi videon, jossa kerrotaan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin? Et ole asian kanssa yksin.

Ihmisten suhtautumisessa tieteeseen, politiikkaan ja tietoon on tapahtunut muutos. Tosiasiat ovat menettäneet merkitystään antaen tilaa mielipiteille, kokemuksille, vaihtoehtoisille totuuksille sekä tunteille.

Miltä luvut näyttävät kotimaassa? Oxfordin noin vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan tällä hetkellä 75 prosenttia suomalaisista luottaa Suomessa seuraamiinsa vapaasti valitsemiinsa uutislähteisiin. Yleisradion sisällöt vakuuttavat 84 prosenttia kansasta.

Luvuissa on sikäli terve epäilijäjoukko mukana, mutta tilastot eivät valehtele. Sadattuhannet suomalaiset eivät uutisten välittämään tietoon luota.

Kaiken informaationpaljouden keskellä on kuitenkin onneksi olemassa selkeitä keinoja millä tiedon oikeellisuutta tarkistaa. Monet journalistit esimerkiksi vinkkaavat kielitaitojensa puitteissa testaamaan miten erilaisista asioista uutisoidaan muiden maiden uutistoimituksissa. Katselemaan asioita ristiin.

Kotimainen viesti kun on aina vain yksi vinkkeli maailmaan. Ulkomaisista lähteistä voi saada arvokasta tietoa sovittamalla kotimaisen näkökulman ulkomaiseen perspektiiviin ja toisinpäin.

Keinoja faktantarkistukseen parantamiseen ja selkeyttämiseen on toki myös muitakin. Ehkä toimittajat voisivat mahdollisesti jutuissaan nykyään enemmän avata sitä kuinka vakuuttuneita ovat itse asiasta ja kuinka varmalta tieto, jota käsittelevät vaikuttaa.

Mutta kaikkien niksien jälkeen voiko lukijan tunteen paloa voittaa, jos jokin vain tuntuu paremmalta?

Vaikeaksi muodostuu. Jo 1960-luvulla amerikkalaisessa tutkimuksessa nimittäin huomattiin lehtien lukijoiden valitsevan tiedonhaussaan kategorisesti omaa poliittista näkemystään tukevat lehdet.

Ihmiset haluavat keskimääräisesti siis usein lopulta joko tiedostaen tai tiedostamattaankin kuulla tiedotusvälineen viestistä sen viestin, minkä haluavat kuulla ja hakea vain omille ennakko-oletuksilleen vahvistuksia.

En silti suostu uskomaan, että tosiasioilla ei olisi meillle mitään merkitystä ja olisimme vain viihdettä kuluttavia hölmöläisiä, joita puijataan mennen tullen.

Sinulla Turun yliopiston opiskelija on tämän lukukauden aikana ottamalla itseäsi niskasta kiinni ja tekemällä hyvät lähdetarkastukset ennen kuin menet estradille mahdollisuus osoittaa asian laita.

Ei kannata tehdä Turun yliopistosta hevosmiesten tietotoimistoa. Valheilla on lyhyet jäljet.

Hermanni Sankelo

päätoimittaja

Turun ylioppilaslehti