Huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa äänestetään turkulaisopiskelijoita koskevista päätöksistä. Tulisiko Turkuun saada ratikka? Onko kuntaveroa syytä nostaa? Kuinka kaupunki voisi tukea paremmin opiskelijoita ja kuinka Turkua jatkossa rakennetaan?

1. Kuinka kehittäisit Turun asunto- ja rakennuspolitiikkaa?
2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei?
3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset?
4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa?
5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä?
6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki?

Aliisa Wahlsten, 28, Vihreä liitto, Turku & Varha

1. Tarvitaan kohtuuhintaista asumista, joka huomioi myös opiskelijat ja perheet. Myös yhteisöllistä asumista tulisi edistää. Se ei tarkoita ainoastaan solukämppiä, vaan myös mm. siihen sopivia omakotitaloja. Tiivistysrakentaminen ei voi johtaa pelkkään betonipeltoon. Lähiluonto on tärkeää myös ihmisten hyvinvoinnille.
2. Kyllä. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää. usein tässä unohdetaan, ettei se jäisi vain turkulaisten maksettavaksi. Turku kasvaa ja joukkoliikennettä on pakko kehittää. On arvioitu, että sen hoitaminen bussiliikenteellä maksaisi 250 miljoonaa ja ratikka runsaat 350 miljoonaa. Sadan miljoonan euron valtionosuuden kanssa ne olisivat siis saman hintaisia!
3. Palveluita ja hankkeita on tarkasteltava huolellisesti, mutta kasvatuksesta ja koulutuksesta ei voi leikata. Jos on pakko, verotusta voidaan korottaa maltillisesti. Niin vähän kuin mahdollista.
4. Kaupunki voi torjua ilmastokriisiä energiaratkaisujen ohella erityisesti kehittämällä liikennettä. Esimerkiksi sillä, kuinka kattavat bussiyhteydet Turussa on, on paljon merkitystä. Myös talvipyöräilyn edistäminen olisi konkreettinen toimi.
5. Nuoria täytyy auttaa löytämään merkityksellistä tekemistä jo ennen kuin saattaa ajautua rikollisuuteen. Sosiaalityöhön ja koulutukseen täytyy panostaa lisää.
6. Kaupunki voi tukea opiskelijoita mm. tarjoamalla tiloja, joissa voidaan toteuttaa edullisesti opiskelijakulttuuria. Sellaisia löytyy kampuksen läheltä ja keskustasta. Sen lisäksi asumisen, liikkumisen ja harrastamisen tukeminen on tärkeää. Kaikkeen pitäisi olla opiskelijahinta!

Konsta Hannelin, 24, Kansallinen kokoomus, Turku

1. Tiivistä rakentamista tarvitaan, eikä se sulje pois viheralueita. Kaupunkia voi laajentaa, mutta ilman tiiviimpää rakentamista esimerkiksi keskustassa olisi kohtuuttoman kallista asua. Ei voida käyttää liikaa veronmaksajien rahoja siihen, että jokaisen on asuttava keskustassa edullisesti.
2. Maltillisen kriittinen. haluan nähdä selkeän raportin siitä onko kannattava vai ei. Sitten voin tehdä päätöksen.
3. Yksinkertaisesti ei veronkorotuksille. Puolenkin prosentin korotus on taas rikka rokassa ja lopulta huomataan, että yhteensä on korotettu paljon enemmän. Se ei ole hyväksi työllisyydelle eikä yrityksille. Kun kasvua haetaan, yrittäjien neuvominen alkuvaiheessa olisi jotain, jossa kaupunki voisi konkreettisesti olla tukena.
4. Kannatan toki julkista- ja kevyttä liikennettä, mutta autoilijoitakaan ei pidä unohtaa. Keskustaan olisi saatava lisää sähköautojen latauspaikkoja.
5. Jokaiselle nuorelle on turvattava ainakin yksi harrastusmahdollisuus. Se on parhaita tapoja ehkäistä syrjäytymistä ja rikollisuutta. Poliisin määrärahat tulevat eduskunnalta, mutta Turussa turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyön jouhevuutta.
6. Monien muiden keinojen ohella yksi tapa, jolla opiskelijoita voitaisiin tukea, olisi se, että opiskelijakortilla voisi käyttää kirjastojen itsepalveluja myös öisin. Siinä olisi helppo ja edullinen keino tukea opiskelijoita.

Lauri Salo, 23, Suomen keskusta, Turku & Varha

1. On synkkää, jos ikkunasta näkyy vain naapurin parveke. Ihmisillä täytyy olla pääsy lähiluontoon. Tietysti tarvitaan myös tiivistä rakentamista, mutta kaupungin laajentamista ei pidä pelätä.
2. Ei. Kustannusarviot eivät ole selviä. Asiantuntijoiden arviot tuntuvat perustuvan lähinnä mielikuviin. Turkua verrataan Tampereeseen, mutta maaperä on aivan toinen. Joukkoliikenteen kapasiteettia täytyy laajentaa, mutta sen voi hoitaa busseillakin. On laiskaa argumentointia, että ratikka olisi ainoa vaihtoehto.
3. Ennemmin sopeutusta kuin verotuksen kiristämistä. Turku kuluttaa esimerkiksi rakennushankkeisiin valtavasti rahaa. Johtaminen ja hallinto on usein monimutkaista. Näihin asioihin olisi saatava lisää järkeä. Verotus on Suomessa jo valmiiksi raskasta.
4. Ilmastonmuutosta voi torjua liikenneratkaisuilla. Esimerkiksi ottamalla mallia siitä, kuinka Oulussa on edistetty pyöräilyä. Turussa kaistat ovat usein kapeita ja liikenteen seassa. Siinä olisi petrattavaa. Tärkeitä keinoja ovat tietysti myös ympäristöystävälliset liikenne- ja energiaratkaisut.
5. Moni nuori tippuu kelkasta jo peruskoulussa, joten katseet täytyy kääntää sinne. Kurssia on hankala kääntää myöhemmin. Tärkeintä olisi varmistaa, että yhä harvempi nuori syrjäytyy.
6. Opiskelijoiden perustarpeiden – liikkumisen, kodin, harrastusten – tukeminen on tärkeintä. Esimerkiksi opiskelijahintainen liikuntaranneke on ollut loistava palvelu opiskelijoille. Paljon on jo tehty, mutta parannettavaa löytyy.

Saimi Herlevi, 21, Vasemmistoliitto, Turku

1. Tärkeintä on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävyys. Olisi tärkeää myös sekoittaa eri asumismuotoja. En vastusta tiivistä rakentamista, koska sillä voidaan säästää luontoalueita.
2. Nykyisten selvitysten pohjalta kyllä. Talouden ohella täytyy ajatella myös liikenteen päästöjä. Ratikka on siihen vaihtoehdoista paras ja joukkoliikenteen kannalta kapasiteetti on omaa luokkaansa. Turku on ainoita pohjoismaisia suuria kaupunkeja, joissa ei ole mitään raideliikennettä. Siihen täytyisi saada muutos.
3. Kasvatus ja koulutus ovat Turun suurimpia menoeriä ja niistä ei voida säästää. Vasemmistoliitto on ehdottanut Turussa puolen prosentin korotusta kuntaveroon. Turun verotus on hyvin kilpailukykyinen, eli korotusvaraa on. Kuntaveroon olisi hyvä saada lisää progressiota. Kasvua voidaan hakea tukemalla vihreitä investointeja.
4. Kaupungilla on suuri rooli alueellisesti siinä, kuinka päästöjä vähennetään ja kuinka luonto voi. Päästöjä voidaan vähentää mm. tukemalla joukkoliikennettä. Yksityisautoilua täytyy vähentää ja lisätä esimerkiksi kevyen liikenteen houkuttelevuutta, jotta kulkeminen ilman autoa helpottuu.
5. Tärkeintä on ennaltaehkäistä ongelmia, eli varmistaa esimerkiksi se, että nuorisotilat pysyvät auki kaikkialla Turussa. Esimerkiksi keskustan yökahvila on tärkeä paikka siksi, että suuri osa ongelmista tapahtuu juuri keskusta-alueella. Myös valaistusta lisäämällä voidaan lisätä turvallisuutta.
6. Opiskelijat ovat kaupunkilaisten joukossa erityisen vähävarainen joukko. Siksi tulisi panostaa kohtuuhintaiseen asumiseen ja edullisiin harrastusmahdollisuuksiin, kuten uuden uimahallin rakentamiseen.

Verneri Virtanen, 25, Suomen kristillisdemokraatit, Turku

1. Segregaation vähentäminen on hyvä tavoite, mutta ei saa tarkoittaa sitä, että asuinalueet menettävät erityislaatuiset profiilinsa. Nyt, kun asumisen tuista joudutaan säästämään, olisi järkevää kaavoittaa isompia, kimppa-asumiseen sopivia koteja
2. Maltillinen kyllä. Nyt vielä pärjättäisiin ilman, mutta tulevaisuudessa tarvitaan tehokkaampia joukkoliikenteen ratkaisuja. Näen ratikan tulevaisuusinvestointina. Paljon riippuu siitä, saadaanko siihen valtion rahoitusosuus. Ratikka on kallis, mutta mielestäni järkevä investointi.
3. Lähtökohtaisesti ei veronkorotuksille. Nyt täytyy priorisoida, mitä palveluita tarjotaan. Lakisääteiset on hoidettava ja koulutukseen voisi laittaa enemmänkin. Leikkauskohteitakin löytyy. Kansalaisen oikeustajuun ei välttämättä istu se, miksi teattereita tuetaan, mutta kouluihin ei löydy rahaa?
4. Kaupunki voi torjua ilmastokriisiä esimerkiksi käyttämällä lähiruokaa. Se tukee myös taloutta. Julkisen liikenteen mahdollistaminen on tärkeimpiä keinoja. Samalla täytyy muistaa, että kaupungilla on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.
5. Ilmiö on sama kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Taustalla on huonoa integroitumista ja syrjäytymistä. Maahanmuuttopolitiikan olisi oltava sellaista, että määrät ovat sellaisia, että tulijat voidaan kohdata yksilöllisesti. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi mielenterveyspalveluilla. Pojat korostuvat levottomuustilastoissa ja taustalla on myös se, että pojille on nykyään liian vähän terveellisiä miehen malleja esimerkiksi kouluissa ja harrastuksissa.
6. Jo aiemmin ainittu kimppa-asumisen tukeminen kaavoituksella olisi merkittävä asia. Sen lisäks myösi julkisen liikenteen kehittäminen hyödyttää opiskelijoitakin.

Emilie Jäntti, 24, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Turku & Varha

1. Segregaation purkaminen eri asumismuotoja yhdistelemällä on tärkeää. On hyvä, että samalla alueella asuu erilaisia ihmisiä opiskelijoista perheisiin. Niin voidaan ehkäistä myös koulushoppailua. Tiivistysrakentaminen ei itsessään ole ongelma, kunhan varmistetaan, että myös viheralueita on riittävästi.
2. Ei. Nykyarvioilla ratikka tulee liian kalliiksi. Turun talous on jo nyt vaakalaudalla. Tällä hetkellä kriittisempiäkin menokohteita, kuten koulut on. Bussilinjoja täytyy kehittää ensimmäisenä, sillä vaikka ratikka rakennettaisiin, ne olisivat silloin edelleen huonot.
3. Verotusta ei pidä korottaa. Kun menoja karsitaan, on katsottava tarkkaan, mistä otetaan. Peruspalveluihin ei pidä koskea. Yksi säästökohde ovat hankkeet, joita on tällä hetkellä menossa yli viisisataa. Ne täytyy perata läpi ja selvittää, voidaanko osasta luopua. Menojen priorisointi on nyt tärkeää.
4. Ilmastokriisin torjuminen täytyy huomioida kunnallispolitiikassa. Turku voi esimerkiksi parantaa kierrätysratkaisuja ja korostaa kaavoituksessa hiilineutraaliutta ja kestävyyttä. Joukkoliikenteen on oltava kohtuuhintaista ja maksamisen on oltava saman hintaista kaikilla maksuvälineillä. Kun rakennetaan, käytetään kotimaista materiaalia.
5. Sosiaalityöhön, kouluihin ja nuorisotiloihin täytyy panostaa lisää. Esimerkiksi kauppakeskusten mielenterveyspisteet ovat myös hyvä keino siihen, että apua saa heti ja helposti.
6. Tukemalla kohtuuhintaista asumista ja joukkoliikennettä. Täytyisi myös huomioida paremmin se, että osa opiskelijoista on kirjoilla muissa kunnissa. Siihen liittyy paljon turhaa byrokratiaa, joka vaikeuttaa esimerkiksi palveluiden saamista. Kunta voi tukea opiskelijoita myös edistämällä työllistymistä.

Kimi Grönlund, 20, Perussuomalaiset, Turku

1. Jokaisesta ikkunasta on näyttävä ainakin yksi puu. Sitä tiiviimpää ei saisi olla. Olisi hyvä keskustella myös siitä, miksi aina puretaan ja rakennetaan rumia taloja tilalle. Miksi ei voisi rakentaa yhtä kaunista tilalle tai lisätä kerroksia olemassaoleviin taloihin? Turun tautia ei pitäisi uusintaa.
2. Ei. Turku ei ole Tampere. Meillä on savipohja ja teiden avaaminen johtaa monen vuoden kaivauksiin. Se tulisi todella kalliiksi. Fölin runkolinjauudistus tehtiin juuri siksi, ettei ratikkaa tarvita.
3. Monia projekteja ehdään laput silmillä, karsittavaa on. Turulla on meneillään erilaisia hankkeita satojen miljoonien edestä. Uuteen musiikkitaloonkin investoidaan kaupungin puolelta lähemmäs kymmenen miljoonaa euroa ja se on vain yksi projekti. Ei missään nimessä veronkorotuksia tai leikkauksia peruspalveluihin.
4. Jaan huolen ilmastokriisistä. Olen kuitenkin hieman pessimistinen sen suhteen, että Turku voisi olla hiilineutraali jo vuonna 2029. Ratkaisuja tehdään korkeammilla tasoilla. Silti esimerkiksi luonnon- ja metsänhoidolla voidaan parantaa ilmaston tilaa. Kunnan ruokatiloissa tulisi tarjoilla enemmän lähiruokaa.
5. Nuorisojengeistä on puhuttu jo pitkään, mutta vähemmän on tehty. Kouluissa tarvitaan auktoriteettia ja kykyä puuttua jengiytymiseen jo varhaisessa vaiheessa.
6. On erityisen tärkeää, että opiskelijoiden palvelut ovat lähellä.

Miku Kuuskorpi, 24, Suomen sosiaalidemokraattinen puolue, Turku & Varha

1. Tiiviillä, mutta riittävän väljällä rakentamisella suojellaan luontoa.
2. Kyllä. Ratikka on kasvuinvestointi. Tampereella se on myös tuonut kaupunkiin uusia investointeja ja nostanut maan arvoa ja tuonut näin uusia verotuloja. Uskon, että se maksaa itsensä takaisin. Demarit odottavat kuitenkin ennen viimeistä ratikkakantaansa tarkkoja kustannuslaskelmia ja sitä, saadaanko hankkeeseen valtiorahoitusta .
3. Tarvitaan molempia keinoja. Turun verotus on kilpailukykyinen ja kohtuullinen – korkeintaan puolen prosentin – korotusvaraa on. Loput on löydettävä säästöinä. Esimerkiksi digitalisaatiolla voidaan tehostaa hallintoa. Tärkeintä olisi silti saada kasvua. Sitä voidaan tukea mm. korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöllä.
4. IIlmastotavoitteista täytyy hdottomasti pitää kiinni. Energiapäästöihin voidaan vaikuttaa omistajaohjauksella, liikenteen puolelta täytyy tehostaa kevyttä- ja julkista liikennettä. Yksityisautoilulle on oltava vaihtohtoehtoja. Lähiluonnosta pidettävä huolta ja muistettava, että kiertotalous on myös taloudellisesti fiksua.
5. Segregaation purkaminen olisi tärkeintä. Ongelma on silti valtakunnallinen ja toimeentulon heikkeneminen pahentaa tilannetta. Täytyy varmistaa, että on riittävästi poliiseja ja kouluissa enemmän lähipalveluita, jotta ongelmiin osataan puuttua jo varhaisessa vaiheessa.
6. Turun tulisi kehittyä Suomen opiskelijapääkaupungiksi. Kaupunki voi vaikuttaa opiskelijoiden elämään esimerkiksi asuntorakentamisella, palveluilla ja joukkoliikenteellä. Opiskelijatapahtumien byrokratian keventäminen olisi myös konkreettinen keino, jolla opiskelijaystävällisyyttä Turussa voidaan edistää.