Santeri Saarinen
Kuntapolitiikkaan perehtynyt poliittisen historian väitöskirjatutkija Samuli Laine, miltä puolueiden voimasuhteet Turussa näyttävät nyt ja kuinka odotat niiden muuttuvan vaalien jälkeen? Kuinka vahvasti valtakunnanpolitiikan vaikuttaa?
–Turussa perinteisesti kokoomus on ollut suurin puolue. Noin viimeiset kolmekymmentä vuotta se on ollut Turun kunnallispolitiikan kärjessä ja siksi vastuussa poliittisen prosessin vetämisessä.
–Kauempana historiassa toinen suuri SDP on menettänyt asemaansa siinä määrin, että se on joutunut kilpailuasetelmaan vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Viime vaaleissa myös perussuomalaiset ottivat suuren voiton.
–Vaaleihin liittyy Turussa melko paljon epävarmuustekijöitä. Kokoomus säilyy lähes varmasti suurimpana puolueena Turussa, mutta tähän varmuus loppuukin. SDP on kärsinyt Turussa nuorten aktiivipoliitikkojen puutteesta ja siksi sen kannatuksen voi nähdä epävarmana keskipitkällä aikavälillä.
–Vasemmistoliitto on puolestaan vakavissa vaikeuksissa paikallisesti. Viime vaaleissa sen saamista alle 15 000 äänestä 5000 tuli Li Anderssonille, joka ei ole ehdolla.
–Lisäksi Johannes Yrttiaho ja Elina Sandelin, jotka ovat puolueen sisäisten kiistojen takia ehdolla Asukkaiden Turun listalla Vasemmistoliiton sijaan, saivat yhteensä yli 1500 ääntä. Näiden äänten tulevaisuus etenkin herättää epävarmuutta Turun vasemmistoliiton mahdollisuuksista.
–Vihreiltäkin puuttuu mm. Ville Niinistö, mutta puolue on toisaalta saanut Turkuun Sofia Virran, puheenjohtajansa tilalle. Perussuomalaisetkin toi Vilhelm Junnilan Naantalista vahvuuteensa. Epävarmaa on kuitenkin missä määrin Virta tai Junnila keräävät uudessa kotikaupungissaan ääniä.
–Äänten siirtymää vasemmistoliitosta on vaikea ennakoida. Oletukseni on se, että vihreät voittavat vaalit suhteessa demareihin. Uskon näin juuri ehdokaslistojen kokonaisuuden takia.
Tämänkertaisten kuntavaalien ydinkysymykset Turussa?
–Nämä ovat Turun kolmannet peräkkäiset raitiotievaalit. Tällä kertaa tosin todellisuudessakin projekti on tulossa kohtalon hetkiinsä. Tämän näkee muun muassa siitä, että myös projektin vastustamiseen käytetään tällä hetkellä merkittävästi poliittista energiaa ja rahaa.
–Kaupungin alulle panema suunnitteluorganisaatio puolestaan tekee informointi- ja vaikuttamistyötä raitiotien puolesta. Tällainen yksittäisiin asiakysymyksiin keskittyvä kampanjointi ei ole täysin ennenkuulumatonta, mutta poikkeuksellista se on.
–Tärkeimpiin kysymyksiin kuuluu myös hyvinvointialueiden integrointiin liittyvät asiat. Kuntien ja kaupunkien on edistettävä sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia, mutta se miten tätä tehdään yhdessä vastuullisen ja hoitavan sektorin kanssa, on vielä auki. Tämä tuskin kiinnostaa suuria massoja ennen kuin asia osuu kunkin omalle kohdalle.
–Muita tärkeitä kysymyksiä ovat opetuksen resurssien jakautuminen esimerkiksi erityisluokkien suhteen ja myös esimerkiksi satama-alueen ja Logomon alueen kehittämiseen vaikuttavat suuremmat hankkeet.
Kuinka kuntalainen voi äänestämisen ohella vaikuttaa päätöksentekoon?
–Vaikuttamisen tapoja on monia. Voit tehdä paikkakunnalla vakituisesti asuvana kuntalaisaloitteita, joita kunnan virkakoneistot ja poliittinen koneisto mahdollisuuksien mukaan voivat yrittää edistää. Lisäksi Turkukin käyttää asiakasbudjetointia, jossa kaupunginosien asukkaat saavat rahaa valittavaan projektiin.
–Nykyään aliarvostettu tapa vaikuttaa on olla yhteydessä viranhaltijoihin ja valtuutettuihin. Nämä yhteydenotot kuitenkin asiasta riippuen ovat aidosti merkityksellisiä ja niillä pystyy vaikuttamaan.
–Lisäksi kuntalaiset voivat osallistua kuulemistilaisuuksiin, antaa palautetta ja mennä mukaan poliittiseen toimintaan. Monet puolueet ottavat paikallisjäsenensä melko vapaasti valtuustoryhmänkin debaattiin ja näin sisälle vaikuttamiseen pääseminen on hyvinkin mahdollista.
