Näin siinä pääsi käymään, että tulevana keväänä Sveitsissä järjestettäviin Euroviisuihin osallistuu kaksi suomalaista kappaletta. Ja se tuskin on jäänyt viimeisinä viikkoina juuri keneltäkään opiskelijalta huomaamatta.

Suomalainen KAJ-yhtye otti ja valloitti sydämet Bara bada bastu-kappaleellaan länsinaapurin puolella. Suosiota tuli niin kansainvälisten ammattilaisraatien kuin suuren yleisön keskuudesta.

Ruotsin armottoman euroviisukoneiston läpi selviäminen on ollut kova temppu. Siitä pitää antaa suitsutusta. Se kuitenkin on ihmetyttänyt millä volyymilla kappaleen voittoa ja menestystä on uutisoitu yllätyksellisenä.

Noh, kukapa ei koskaan olisi kuullut koukuttavaa ja myyvää tarinaa vaikeuksien kautta voittoon nousevasta altavastaajasta.

Varmasti tuurillakin saattoi olla sijansa, mutta kurkkaamalla levykansien sisälle moni palanen loksahtaa kohdalleen. Siellä on mukana kovia nimiä Tukholman hittitehtailta. Warner Music Sweden ei raapusta omaa puumerkkiään mihin tahansa.

Taustalla täytyy olla siis kovaa ammattimaista kotimaista brändityötä, mikä on hieno juttu. Juuri sitä, missä suomalaisilla on aina sanottu olevan kehittymisen paikka kansainvälisillä markkinoilla. Ehkä nyt on onnistuttu ottamaan taas yksi askel eteenpäin.

Biisi itsessään ruoditaan läpi vielä monien kirjoitusten ja levyraatien toimesta, mutta mennään itse karsintakilpailuun ja sen tapahtumiin tarkemmin. Järjestelmällisesti lähetyksen katsoneet ovat toitottaneet sitä, että Melodifestivalenin ohjelmassa oli erityisen lämmin tunnelma.

Suomen ja Ruotsin liput heiluivat sulassa sovussa yleisömeren seassa. Vauhti kiihtyi ja kansa viihtyi. Molemminpuolinen kunnioitus oli vahvasti läsnä ja ikään kuin veljekset olivat kilpasilla keskenään.

Se ei lopulta ole oikeastaan kaukaa haettu vertauskuva. Pohjoismaiden yhteinen historia on pitkä, mutta onhan tässä viimeisinä vuosina esimerkiksi Natoprosessi sitonut maita vielä lähemmin yhteen.

Mitä ilmiö löylyineen ja kiuluineen jättää käteen? Saunat ja Vöyrin murteet tarjoavat melodiakoukkujensa lisäksi ajankohtaisen muistutuksen siitä, että vaikka itäisessä Euroopassa tapahtuukin parhaillaan kaikenlaista ja maailmanmeno monella suunnalla vaikuttaa sekavalta, niin maailmassa on paljon Suomeen ja meihin suomalaisiin ystävällismielisesti suhtautuvia maita.

Se terve muistutus kannattaa pitää mielessä, kun suurvaltojen sooloilut ja Venäjän arvaamattomuus pistävät mietteliääksi.

Hermanni Sankelo

päätoimittaja

Turun ylioppilaslehti