
Sara Seppälä
Vuoden vaihduttua Kelan myöntämiin opiskelijoiden tukiin on tulossa puhuttuja muutoksia, joiden vuoksi noin 150 000 opiskelijan asumiseen myönnetyt tuet vähenevät.
Opiskelijat siirretään yleisestä asumistuesta opintotukeen kuuluvaan asumislisään 1. elokuuta alkaen, jota Turussa voi saada 80 % vuokrasta tai käyttövastikkeesta, mutta kuitenkin enintään 248 euroa kuukaudessa. Hallitus pyrkii tällä keinolla säästämään 57 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä.
Lisäksi opintorahaan ei ole tulossa inflaation mukaista indeksikorotusta, jolloin tuen määrä käytännössä alenee.
Käytännössä muutos kannustaa opiskelijoita turvautumaan entistä enemmän työntekoon ja lainanottoon. Uuden asumislisän tulorajat ovat entistä asumistukea korkeammat ja valtion takaama lainamäärä nousi jo viime vuoden elokuussa.
Tilanteen on ennustettu lisäävän edullisten asuntojen ja soluasuntojen kysyntää, mutta huomattavaa on myös, että Turun Ylioppilaskyläsäätiö TYS korottaa usean muun opiskelija-asuntosäätiön ohella vuokriaan;
korotus on Turussa keskimäärin 1,3 %. Tylkkäri jalkautui Turun yliopiston kampukselle kysymään opiskelijoilta, miten tulevat muutokset vaikuttavat heidän arkeensa.
Neljännen vuoden maantieteen opiskelijat Liisi Luukkonen ja Inka Oksanen kertovat muuttaneensa kämppäkavereiksi ennakoivasti säästääkseen asumiskuluissa, kun julkisessa keskustelussa alettiin väläyttämään suunnitelmia opiskelijoiden tukien muutoksesta.
Samaan joukkoon kuuluva Laura Koivukoski kertoo asuvansa yksin vuokralla, eikä haluaisi muuttaa viihtyisäksi kokemastaan asunnostaan, mutta se on onneksi sijaintinsa puolesta edullisempi.
Koivukoskella ja Oksasella on opintolainaa, jota he eivät haluaisi ottaa lisää, sillä opintoja on
enää reilu vuosi jäljellä. He kokevat lainan aiheuttavan ahdistavaa riippuvuuden tunnetta. Kysyttäessä, ovatko he tehneet töitä opintojen ohessa, Luukkonen vastaa:
–Itsellä on ideologia, että opiskelijan ei pitäisi joutua tekemään töitä.
Opiskelu on hänen mukaansa rinnastettavissa täysipäiväiseen työhön. Seuraavaksi Tylkkärin haaviin tarttuu kolmannen vuoden materiaalitekniikan diplomi-insinööriohjelman opiskelija.
Kolmekymppisenä aiemman tutkinnon suorittaneena ja yrittäjän töitä tekevänä hän kokee tilanteensa olevan vakaa, mutta toteaa tilanteen olevan eri monelle muulle eri elämänvaiheessa olevalle opiskelijalle.
Kulttuurien tutkimusta toista vuotta opiskeleva ja Kutu ry:n hallituksessa istuva Liinu Kanerva kertoo elinkustannusten nousun pakottavan tinkimään arjessa esimerkiksi vapaa-ajan menoista ja ruoan laadusta.
–Sitä miettii, voiko esimerkiksi mennä opiskelemaan kahvilaan, vai pitääkö valita ilmainen kirjasto, hän toteaa.
Muiden alansa opiskelijoiden tunnelman hän toteaa olevan stressaantunut ja kuormittunut, ja yhä useampi joutuu miettimään, miten rahat saa riittämään. Hän toistaa näkemyksen, että opiskelijoiden tulisi saada keskittyä opiskeluun eikä riskeerata valmistumisen myöhästymistä Kelan asettamasta tahdista työnteon tai kuormituksen aiheuttaman pahoinvoinnin vuoksi.