Santeri Saarinen
Kultainen kolmio ja teekkarit porskuttavat omissa korkeuksissaan. Muut alat painavat turvallisesti keskiluokassa. Näin voisi tiivistää eri tutkintojen palkkakehityksen ja odotukset jatkon kannalta.
Tylkkäri selvitti, kuinka suuria Turun Yliopistosta eri tutkinoilla valmistuneiden mediaanipalkat ovat ja kysyi työntekijäliitoilta miltä tulevaisuus näyttää.
Tilastojen perusteella paras mediaani on lääkäreillä ja hammaslääkäreillä. Kummankin alan mediaani ylittää 6000 euroa. Vähiten ansaitsevat lastentarhanopettajat, historiaa opiskelleet ja kulttuurintutkimus, joiden mediaanipalkka on vain runsaat 3000 euroa.
Eroja kunkin tutkinnon sisällä riittää runsaasti. Jokaiselta alalta löytyy huippusuoriutujia, mutta toisilla niitä on vähemmän. Eräillä aloilla taas jo työehtosopimusten vähimmäispalkka on liki kaksinkertainen verrattuna matalimpiin.
Vaikka tutkintojen välillä on suuria eroja, yliopistokoulutus on lähes aina hyvä sijoitus, toteaa Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
–Erot ovat pysyneet yliopistotutkintojen välillä hyvin stabiileina. Sellaisia aloja, jotka olisivat tehneet poikkeuksellisen nousun, ei ole, hän katsoo.
Talouden ja yhteiskunnan muutokset vaikuttavat palkkoihin jatkuvasti. Esimerkiksi Suomen kansainvälistyminen on nostanut juristien palkkoja suhteessa nopeammin, kuin monella muulla alalla. Vastaavasti esimerkiksi lääkäreiden ja insinöörien palkkoja on kirittänyt kauan jatkunut työvoimapula.
Monella humanistialalla vastaavaa palkkapainetta ei ole syntynyt. Muutokset voivat vaikuttaa näkymiin myös käänteisesti.
Esimerkiksi julkishallinnon sopeuttaminen saattaa hidastaa lyhyen aikavälin palkkakehitystä muun muassa valtiotieteilijöiden osalta. Sillä mistä yliopistosta tutkinto on Suomessa hankittu ei Koevin mukaan ole ainakaan tutkimuksen valossa juuri minkäänlaista merkitystä.
Pelkän tutkinnon ohella paljon vaikutusta on myös työkulttuurilla. Korkeimmin palkatuilla aloilla myös työtunnit tuppaavat venymään.
Lääkäreillä ansioita paisuttavat esimerkiksi ylitöinä tehtävät päivystykset. Opetusalan ammattijärjestöstä puolestaan kerrotaan, että viikkotyötuntien lisäksi aikaa kuluu nykyisellään jo liiankin paljon opetuksen ulkopuolisiin töihin.
Myös se, työskennelläänkö alalla tyypillisesti yksityisissä yrityksissä vai esimerkiksi kuntasektorilla, vaikuttaa palkkoihin merkittävästi. Käytännössä kaikilla aloilla yksityisellä työskentelevät ovat suoriutuneet palkkakehityksessä paremmin. Se näkyy esimerkiksi voittopuolisesti yksityiselle sijoittuneiden ekonomien ansioissa.
Entä tulevaisuus? Monella alalla esimerkiksi tekoälyn harppauksien on pelätty vievän työpaikkoja.
Koev uskoo, että vaikutukset merkitsevät ennemminkin työtapojen muutoksia ja kasvanutta tehokkuutta. Esimerkiksi kielitieteilijöitä tarvitaan varmasti jatkossakin, vaikka tekoälyn kielimallit korvaisivat joitakin töitä.
–Kun tavanomaisten tekstien kääntäminen automatisoituu, voidaan keskittyä niihin, joihin nyt ei ole ollut aikaa, hän pohtii.
Aika näyttää kaventaako teknologian kehitys myös tutkintojen välisiä palkkaeroja. Tutkijoiden arvioissa esimerkiksi niin sanottujen generalistialojen, kuten yhteiskuntatieteilijöiden, on uskottu pärjäävän muuttuvassa taloudessa aiempaa paremmin.
