Toimitus
Suomessa on useita opiskelijoille suunnattuja lehtiä ja verkkojulkaisuja. Useilla yliopistoilla oma ylioppilaslehtensä ja monella koululla on omat mediansa.
Tiesitkö kuitenkin, että vastaavia julkaisuja on runsain mitoin myös Ruotsissa? Yksi tälläinen pyörii vireässä opiskelijakaupungissa Uppsalassa Keski-Ruotsissa, jossa paikallinen ylioppilaslehti juhlii tänä vuonna satavuotisiaan.
Noin 41 500 opiskelijan Uppsalan yliopisto itsessään on perustettu vuonna 1477 ja kantaa Pohjoismaiden vanhimman yliopiston arvokasta titteliä. Pitkät perinteet jatkuvat kunniakkaasti myös nykypäivänä yliopiston tehdessä vuosittain kovaa jälkeä erilaisissa kansainvälisissä yliopistojen rankingvertailuissa.
Uppsalan ylioppilaslehden, tuttavallisemmin Ergon toimitus sijaitsee kaupungin ytimessä yliopiston kampusalueella ylioppilaskunnan tiloissa. Vanhojen arvokkaiden kiinteistöjen labyrinttimäisen kokonaisuuden seasta selvitämme tiemme rakennukselle, jossa toisessa kerroksessa kierreportaiden päässä odottaa ystävälliseti hymyilevä lehden päätoimittaja, Lovisa Sjöström Johansson.
Alkuun pyydämme Sjöström Johanssonilta tiivistystä siitä, miten Ergo toimii ja mitä se tekee. Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
–Koko konseptimme lähtee siitä, että olemme yhdistelmä uppsalalaisia opiskelijoita. Meidän maalimme on, että kaikki mikä liittyy opiskelijoihin ja opiskelijaelämään: olivat ne sitten suuret juhlat, opiskelijaedustajien kokoukset tai ilmenneet epäkohdat yliopiston professorien työn laadussa saavat näkyvyyttä, Sjöström Johansson listaa.
Päätoimittajan mukaan journalismin toteuttaminen Ruotsissa on tällä hetkellä lukuisten haasteiden sävyttämää. Suurimmat haasteet liikkuvat aineistonkeruussa ja siihen liittyvissä kysymyksissä, kuten mikä on olennaista tietoa ja kuinka erottaa väärä tieto oikeasta.
–Lähteet täytyy käydä läpi hyvin tarkkaan. Esimerkiksi kun puhutaan isoista teemoista, kuten sodat tai ympäristöasiat täysin objektiivisia lähteitä on nykyään hyvin vaikea saada itselleen haltuun, Sjöström Johansson sanoo.
Suomalaisessa mediakentässä Ruotsista nousevat usein esille maassa vellovat jengirikollisuuden ongelmat. Päätoimittaja sanoo asian olevan valitettavasti olennainen teema myös Uppsalan katukuvassa. Gottsundan alue on jatkuvasti asian suhteen tapetilla.
Foxtrot-rikollisverkoston sotkuista on muodostunut iso ongelma, josta ulottuu laajempia kehityssuuntia moniin eri osa-alueisiin seudulla.
–Heidän aiheuttamansa häiriöt näkyvät muun muassa myös kaupungin opiskelijamäärien kehityksessä, Sjöström Johansson harmittelee.
Koko ruotsalaista yhteiskuntaa ravisteleva jengiytymisongelma on Sjöstrom Johanssonin mukaan myös journalistisesti vaikeasti hallittava kokonaisuus. Hän nostaa esiin huolen asian arkipäiväistymisestä. Journalistisesti on vaikea asettaa raja milloin ja miten asioista pitää raportoida.
–Ei pitäisi kuitenkaan olla niin, että katsomme tiedotteita ja uutisia suhtautuen hommaan vain välinpitämättömän kylmästi, että okei tuolla oli nyt taas ampuminen ja tuolla vastaavasti räjähti.
–Tarvitsemme enemmän asioiden korostamista heille, jotka eivät jaksa ottaa asioista selvää, mikä on luonnollisestikin hyvin vaikea asia toteutettavaksi. Sjoström Johansson toteaa.
Opiskelijajournalismi itsessään on parhaillaan Ruotsissa monenlaisten muutosten ja maininkien keskellä. Viime vuosina monta lehteä on ajettu alas, joista viimeisimpänä Tukholman ylioppilaslehti.
Päätoimittaja kertoo monien muutosten johtavan alkukipinänsä raha-asioiden äärelle.
–Monilla lehdillä on puute rahoituksesta, mutta samalla maassa on huutava tarve opiskelijoita koskevalle uutisoinnille. Ei tulisi unohtaa, että yhteiskunta ja demokratia tarvitsevat journalistisia julkaisuja, jotka tavoittavat opiskelijat ja korkeakoulutetut saaden heidät tietoisiksi siitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu.
–Valitettavasti tuntuu vain olevan kasvava trendi, että ihmiset eivät jaksa enää vain välittää asioista. Sen jälkiseuraukset voivat lopulta heijastua yhteiskunnallisesti moneen ja kauas, Sjoström Johansson painottaa.
Ergon tie kuitenkin on saanut jatkua tähän päivään saakka mallikkaasti jo sadan vuoden ajan ja jatko vaikuttaa olevan hyvällä mallilla. Tällä hetkellä Uppsalan ylioppilaslehden julkaisun eteen työskentelevät kokopäiväinen päätoimittaja, puolipäiväinen toimittaja sekä noin 15 opiskelijakirjoittajaa.
–Työpöydällämme on tällä hetkellä myös seuraavalle vuodelle muutoksia omistajuusasioihin liittyen, joten tällä hetkellä organisaatiossamme on paljon kuvioita pyörimässä, Sjöström Johansson kommentoi.
Lehden suunnitelmissa on ylläpitää juhlahumua tänä vuonna nostaen paljon vanhoja artikkeleita esille uutisoinnissaan ja kruunata juhlavuosi marraskuussa juhlallisuuksilla paikallisessa linnassa.
–Kyseessä on merkittävä historiallinen paalu, joten sitä täytyy tietysti juhlia sille kuuluvalla arvokkaalla tavalla, Sjöström Johansson päättää.
