Konsta Leikas
Yleisen historian maisterin ja Turun vankilassa rikosseuraamusesimiehenä työskentelevän Janne Bäckströmin mukaan ajatus kätketystä tai salatusta tiedosta on ollut olemassa maailman alkuajoista asti. Esoteeriset traditiot, kuten magia ja astrologia, elävät vielä tänä päivänäkin.
Bäckström kirjoitti yhdessä Atte Huhtalan ja Boris Branderin kanssa tuoreen tietokirjan Salatieteiden Suomi: Esoteerinen ja Okkultti Turku. Idea Turun esoteriaa ja okkultismia käsittelevästä tietokirjasta syntyi keväällä 2019 Bäckströmin opiskellessa Turun yliopistossa.
Suomalaisen esoterian kulttuurihistoriaa 1880-luvulta 1940-luvulle tutkiva monitieteellinen Uuden etsijät -hanke järjesti erikoiskurssin: Modernin länsimaisen esoterian historia.Kurssille osallistunut Bäckström innostui toden teolla.
Uuden etsijät -hanke järjesti kansainvälisen esoteriaa käsittelevän symposiumin, johon saapui tutkijoita ympäri Eurooppaa.
–Uskontotieteiden lehtori sekä dosentti Tiina Mahlamäki pyysi kiinnostuneita keräämään tietoa symposiumia varten. Turku on kaupunkina toiminut Suomen esoterian keskuksena keskiajalta lähtien, joten tartuimme Aten ja Boriksen kanssa tuumasta toimeen ja aloimme kartoittaa esoterian historiaa Turussa. Näin kirjahankkeemme sai lähtölaukauksen, Bäckström muistelee.
Esoterian ja okkultismin piiriin liitetyt ilmiöt kiehtovat salamyhkäisyydessään populaarikulttuurissa, mutta okkultismin ja esoterian käsitteet itsessään ovat varmasti monelle tuntemattomia. Mikä on esoterian ja okkultismin ero, Janne Bäckström?
–Termejä käytetään arkikielessä synonyymeinä keskenään, mutta akateemisessa tutkimuksessa okkultismista puhutaan esoterian ja esoteeristen ilmiöiden muotoutuessa 1800-luvulta alkaen. Yksinkertaistettuna, kun esoteeriset liikkeet ja ilmiöt laajenevat, järjestäytyvät ja hierarkisoituvat, voidaan puhua okkultismista, Bäckström selventää.
Esoteria, okkultismi, salaseurat ja rajatieteet ovat ilmiöitä, joiden parissa tietokirjailija on työskennellyt koko akateemisen uransa. Niiden keskiössä on usko, että on olemassa jokin isompi voima, mihin voi päästä käsiksi harjaantumalla tietyillä opeilla kätketyn tai salatun tiedon avulla.
–Laajemmin kyseessä on ajatus ihmisen ja luonnon yhtenäisyydestä osana laajempaa kosmosta. Salaseurat taas ovat okkultistiseen maailmankatsomukseen sitoutuneita, henkisen ajattelun ympärille muotoutuneita yhteisöjä, kuten esimerkiksi vapaamuurarit tai spiritistit. Salaseuroista tekee salaseuroja juuri heidän maailmankatsomuksensa poikkeaminen valtavirrasta, mikä herättää aina mielenkiintoa, Bäckström tiivistää.
Bäckström kirjoitti pro gradu -tutkielmansa Atlantiksen perijät?: 1990-luvun pseudohistoriallisen tutkimuksen metodit, narratiivisuus ja tulkinta pseudohistoriallisista narratiiveista 1990-luvulla, joten niin sanottua rajatietoa käsittelevä tutkimustyö on hänelle tuttua ennestään.
–Rajatiedosta tai rajatieteistä puhutaan laajemmin, kun tarkoitetaan akateemisen maailman ulkopuolista tietoa ja tutkimusta. Rajatiedon kategoriaan ei kuulu ainoastaan esoterian ja okkultismin suuntauksia, kuten alkemia ja taikuus, vaan muitakin aloja, kuten esimerkiksi parapsykologia ja mystiikka, Bäckström listaa.