Helmi Henell

Suomessa europarlamenttivaalien äänestyspäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. Ehdokaslistat alkavat olla täynnä, joten nyt on aika valita. Turun ylioppilaslehti teki elämästäsi rahtusen verran helpompaa ja haastatteli kustakin eduskuntapuolueesta yhden nuoren ehdokkaan.  

Julia Ståhle, RKP

–Moni oman sukupolveni edustaja näkee unionin ja kaiken sen mukana tuoman itsestäänselvyytenä, pohtii Julia Ståhle, RKP-nuorten puheenjohtaja ja valtiotieteiden opiskelija. 

Ståhle lähti europarlamenttivaaleihin ehdolle, koska hän kokee, että on tärkeää saada parlamenttiin myös nuoria päättäjiä. Ståhle nostaa esille sen, että parlamentin ikäjakauma on vielä enemmän kallellaan vanhempiin edustajiin päin kuin eduskunta Suomessa. Hän sanoo tahtovansa myös haastaa ajatusta siitä, että Brysseliin lähdetään ikään kuin eläköitymään, ja parlamentti nähdään poliittisen uran viimeisenä askeleena. 

Hän tahtoo kampanjassaan nostaa esille erityisesti aiheita, jotka koskettavat nuoria. Esimerkiksi Erasmus-vaihdot ja niiden rahoitusta uhkaavat leikkaukset ovat asia, josta on Ståhlen mukaan tärkeää puhua. 

Ståhle puhuu myös turvallisuudesta ja Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina. 

–Kuten varmasti joka ikinen ehdokas tulee puhumaan, hän huomauttaa. 

Ståhle pitää tärkeänä myös sitä, että teknologiateemoja nostetaan esiin. EU:n AI-asetus on hänen mukaansa tärkeä askel, mutta Ståhlen mukaan teknologian rajoittamisen ohella on tärkeää nähdä teknologian tuomat vapaudet ja mahdollisuudet. 

EU:ta koskevat asiat koetaan Ståhlen mukaan monesti kaukaisiksi, vaikka päätöksillä on konkreettista vaikutusta jokaiseen jäsenmaahan. EU-tason politiikkaa ei seurata mediassakaan hänen mukaansa samalla intensiteetillä kuin kotimaan politiikkaa. Hän toivoo, että niin ehdokkaat, puolueet kuin mediakin tekisivät oman osansa EU-asioiden esillä pitämisessä. 

Julia Sangervo, Vihreät

Vuosi sitten psykologian maisteriksi valmistunut Julia Sangervo tekee psykologityönsä lisäksi mielenterveysvaikuttamista. Mielenterveyteen liittyvät kysymykset olivatkin pontimena myös eurovaaleihin ehdolle lähtemisessä. 

 –Nyt jos koskaan täytyy toimia koko Euroopassa mielenterveyskriisin pysäyttämiseksi. Tarvitaan päättäjiä, joilla on asiantuntemusta mielenterveydestä. 

Sangervo toivoisi, että mielenterveysosaamista saataisiin kaikille päätöksenteon tasoille niin, että päätösten mielenterveysvaikutuksista tehtäisiin ennakkoarviointia. 

–Kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa, hän summaa. 

Sangervo puhuu myös ilmastonmuutoksesta ja sanoo, että ilmastokriisi on pohjimmiltaan terveyskriisi, ja sitä tulisi tarkastella myös siitä kulmasta. Ilmastokysymysten kohdalla Sangervo painottaa sitä, että vaikka Suomi on pieni maa, EU on merkittävä toimija. Hän pitää unionin etuna sitä, että sen on mahdollista sitouttaa kaikki jäsenmaansa samoihin päätöksiin nopeasti. 

–Meillä on nyt käsillä viimeiset hetket kääntää kelkka ympäristökriisien suhteen. Emme pysty siihen ilman EU:ta, Sangervo sanoo. 

Sangervon mukaan EU:sta puhutaan usein negatiiviseen sävyyn. 

–Että se on rajoittava ja ikävä asia. Vaikka on valtava etuoikeus, että EU-kansalaisena on esimerkiksi mahdollisuus asua ja työskennellä missä tahansa EU-maassa tai soittaa kotimaahan samalla hinnalla, hän sanoo. 

Sangervo haluaa korostaa EU:n olevan modernin ajan suurin rauhanprojekti. Hän sanoo, että EU:n on toimittava polarisaatiota vastaan ja oltava vahvana toimijana ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi Ukrainaan ja Gazaan liittyen. 

Henriina Rantala, Kokoomus

–Olen huolissani maailman tilasta. Demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate tai tasa-arvon edistäminen eivät ole enää itsestäänselvyys EU:ssa sanoo kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja globaalin kestävyyden opiskelija Henriina Rantala. 

Hän kokee, että edellä mainittujen ydinarvojen puolustamiselle on tulevissa vaaleissa suuri tarve. 

–Nykyinen parlamentti on edistänyt tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita, hän sanoo. 

Rantala sanoo turhautuvansa siitä, että EU-päätöksenteosta ei puhuta tarpeeksi, vaikka sillä on suoraan vaikutusta suomalaisiin. Rantala tahtoo omassa kampanjassaan korostaa erityisesti talouskasvua maapallon kantokyky edellä.

Tässä on hänen mukaansa tärkeänä osana vihreään siirtymään panostaminen ja kiertotalous. Rantalan mukaan talouskasvun ja luonnon on mahdollista mennä käsi kädessä, vaikka nämä usein nähdään toisistaan erillisinä. 

Rantalan mukaan kestävään talouskasvuun liittyy olennaisesti myös osaamiseen panostaminen. Se, että sivistystä ja korkeaa osaamistasoa pidetään arvossa. 

–Osaamiseen panostaminen on myös tulevaisuuteen panostamista, hän sanoo. 

Rantala sanoo, että julkisessa keskustelussa paljon esillä olevat turvallisuuskysymykset ovat niin ikään tärkeitä, ja on ymmärrettävää tarttua niihin. 

–Niiden varjolla ei kuitenkaan voi unohtaa ilmasto- ja ympäristökysymyksiä. 

Lauri Laitinen, Perussuomalaiset

Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja ja ensihoitajaopiskelija Lauri Laitinen lähti ehdolle eurovaaleihin, koska hänen mukaansa Brysseliin tarvitaan enemmän nuoria ihmisiä, jotka ajavat Suomen edun mukaista politiikkaa. 

Laitisen kampanjan keskeisimmät teemat liittyvät EU:n päätöksentekoprosessiin. Julkisessa keskustelussa on noussut esiin ajatus yksimielisyysperiaatteesta luopumisesta esimerkiksi ulkopoliittisten kysymyksen kohdalla. Laitinen vastustaa tätä. 

–Jos EU-tasolla linjataan yhteistä ulkopolitiikkaa, sen pitäisi tapahtua yhteisymmärryksessä kaikkien kanssa, eikä niin, että tietyt maat voivat sanella ulkopoliittisen linjan, hän sanoo. 

Laitinen toivoo myös, että EU:n tulonsiirtoja ja tukipaketteja voitaisiin karsia. Hän sanoo, että eurovaluutta kytkeytyy moniin talouskriiseihin.

–Ei ole ollut kovinkaan toimiva järjestelmä, että Suomen tai Saksan kaltaiset maat ovat kiinni samassa valuutassa Etelä-Euroopan köyhempien maiden kanssa. 

Laitinen kannattaa sitä, että yhteisvaluutasta luovuttaisiin kokonaan tai sitä purettaisiin asteittain. 

Laitinen sanoo, että monikaan tavallinen suomalainen ei suoraan hahmota, kuinka moni asia Suomen lainsäädännöstä tulee EU:n kautta. Sen vuoksi EU näyttäytyy monelle vieraana instituutiona.

Tämän vuoksi myös vaaleissa äänestetään hänen arvionsa mukaan laiskasti. Hän arvelee, että lähtökohtaisesti kuitenkin suurin osa suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä.

–EU:n kohdalla puhutaan usein iloisista ja myönteisistä asioista. Itse olen kuitenkin pyrkinyt nostamaan omassa viestinnässäni esille myös näitä epäkohtia. Jos kukaan ei puhu niistä, niihin ei saada muutosta, hän sanoo.  

Lotta Tuominen, Vasemmistoliitto

–EU voi saada paljon hyvää aikaan maailmassa. Tällä hetkellä se kuitenkin tekee paljon myös sellaista politiikkaa, joka heikentää rauhaa, sanoo yhteiskuntapolitiikan opiskelija Lotta Tuominen. 

Tuominen tahtookin omassa vaalikampanjassaan puhua rauhasta. Hän tarkoittaa niin raja- ja kauppapolitiikkaa kuin kokonaisvaltaisempaakin ajattelua, jossa rauha merkitsee sitä, että yhteiskunta on vakaa ja ihmisillä on kokemus siitä, että he ovat osa yhteiskuntaa. 

Tuominen haluaa vaaliteemoissaan nostaa esille myös reilun työelämän. Hän haluaa, että jokainen voisi luottaa toimeentulonsa olevan turvattu, eikä kenenkään tarvitsisi polttaa itseään loppuun työn vuoksi. 

Tuominen toivoo EU:n myös kirkastavan ulkopolitiikkaansa. Ukrainan tuen jatkaminen on hänen mukaansa ilmiselvä ratkaisu. Tämän lisäksi hän toivoo, että EU tarkastelisi esimerkiksi Israel-politiikkaansa uudelleen ja laittaisi myös muiden maiden kohdalla ihmisoikeudet ulkopolitiikkansa keskiöön. 

Tuominen sanoo olevansa turhautunut puheeseen EU:n arvoista. 

–Esimerkiksi vapaata liikkuvuutta toitotetaan juhlapuheissa ja se toki toteutuukin EU-kansalaisten kohdalla. On kuitenkin tekopyhää puhua vapaasta liikkuvuudesta, kun samaan aikaan ihmisiä kuolee ja katoaa EU:n rajoilla. EU:n arvot kuulostavat hienoilta, mutta ne ovat sanahelinää niin kauan kun päättäjät eivät aktiivisesti toimi niiden eteen, Tuominen sanoo. 

Hän kannustaa käyttämään ääntään vaaleissa. 

–Voimme joko ottaa annettuna sen, että EU on rauhanprojekti tai sitten voimme äänestää ja valita parlamenttiin päättäjiä, jotka tahtovat tehdä EU:sta rauhanprojektin. 

Emilia Kangaskolkka, SDP

Sosiaalidemokraattisten nuorten puheenjohtaja ja yhteiskuntatieteiden opiskelija Emilia Kangaskolkka näkee, että aikana, jolloin suurvaltapoliittiset jännitteet nousevat, on hyvin helppo perustella, miksi Suomen kaltaisen pienen, unionin rajavaltion perusedellytys on kuulua unioniin ja syventää integraatiota. 

Kangaskolkka sanoo olevansa näissä vaaleissa Eurooppa-myönteinen nuorten ääni. Hän haluaa puhua ennen kaikkea vihreästä siirtymästä ja osaamisesta EU:ssa. 

–Tällä hetkellä vihreässä siirtymässä ja osaamisessa jäädään jälkeen, mikä heikentää kilpailukykyä, Kangaskolkka sanoo.  

Kangaskolkka sanoo myös edustavansa linjaa, jonka mukaan EU:n yhteisvastuita pitää kasvattaa. Hänen mielestään EU:n budjettivaroja täytyy lisätä, jotta vihreään siirtymään ja osaamiseen panostaminen on mahdollista. 

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että EU:n perussopimuksiin tehdään kirjauksia, joilla varmistetaan ihmisoikeuksien toteutuminen. Hän nostaa esille esimerkiksi sen, että tällä hetkellä unionin jäsenmaa Puola on kiristämässä aborttioikeutta. 

Kangaskolkan mukaan tulevat vaalit ovat merkittävät kahdestakin syystä. 

Ensinnäkin tällä hetkellä eletään hänen mukaansa maailmanpoliittisesti järisyttävää tilannetta. Turvallisuuskysymykset ovat siis vaalien keskiössä. Tulevaisuudessa saattaa tulla pohdittavaksi esimerkiksi se, tarjotaanko Ukrainalle polkua EU-jäsenyyteen. 

Toisena asiana hän nostaa esille laitaoikeiston nousun Euroopassa. 

–Käännytään tällaisiin protektionistisiin ajatuksiin ja rapautetaan EU:n yhtenäisyyttä. Tämä on äärimmäisen huolestuttava kehityskulku, hän luonnehtii.  

Venla Kajan, Keskusta

Metsätieteiden opiskelijan ja Keskustanuorten Pohjois-Savon piirin puheenjohtajan Venla Kajanin mukaan näissä vaaleissa on tärkeää kiinnittää huomiota EU:n kestävyyteen. Tarvitaan vahva unioni, joka kykenee selviytymään tulevaisuuden kriiseistä, kuten ilmastonmuutoksesta. 

–Viime vaalikausi oli todella ilmastokeskeinen. Kysymys kuuluu, miten ihmiset ja yritykset arjessaan sopeutuvat uudistuksiin, Kajan pohtii. 

Kajan korostaa sitä, että EU:n täytyy olla riittävän omavarainen, mitä tulee esimerkiksi ruoantuotantoon, teollisuuteen ja puolustukseen. Näitä asioita ei voi enää ulkoistaa EU:n ulkopuolelle, hän näkee. 

Kajan pitää tärkeänä myös sitä, että kiinnitetään aktiivisesti huomiota unionin demokraattisuuteen. Ihmisille pitäisi luoda erilaisia vaikutustapoja, jotta syntyisi kokemus siitä, että EU:n päätöksentekoon on mahdollista vaikuttaa. Hän antaa esimerkkinä erilaiset kansalaispaneelit, joita unionissa on jo järjestetty. 

Kajan sanoo, että unioniin kohdistuu tällä hetkellä muutospaineita. 

–Se EU, jonka tunnemme ja jota pidämme itsestäänselvyytenä, ei välttämättä ole pysyvä. 

Kajan sanoo, että toisaalta osalla on vahvoja toiveita integraation syventämisen suhteen ja toisaalta maita, jotka pyristelevät irti unionista. Laajentumisen kysymys tulee hänen mukaansa väistämättä esiin, kun sota Ukrainassa loppuu ja maa todennäköisesti pyrkii EU:n jäsenmaaksi. 

Kajan toivoo, että tulevaisuudessakin EU peräänkuuluttaa yhteisiä arvojaan, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. 

–Nämä ovat ne vaalit, joissa päätetään onnistuuko vai tuhoutuuko EU, Kajan sanoo. 

Tommi Terä, KD

–Euroopan yhdentyminen ja EU on pohjimmiltaan toisen maailmansodan jälkeen ollut kristillisdemokraattinen projekti, perustelee Tommi Terä kiinnostustaan lähteä ehdolle eurovaaleihin. 

Terä on koulutukseltaan tradenomi, ja hän viimeistelee parhaillaan filosofian opintoja Turun yliopistossa. 

Terä ajattelee, että EU:n pitäisi palata omiin perusperiaatteisiinsa. Unionin tulisi olla hänen mukaansa suurissa asioissa suuri ja pienissä pieni. 

–EU:lta on tullut paljon asetuksia, mutta toivon, että tulisi ennemmin direktiivejä. Niiden kohdalla päämäärästä ollaan samaa mieltä, mutta kullekin jäsenmaalle jätetään ratkaistavaksi keinot, joilla tavoitteisiin päästään, Terä sanoo. 

Hänen mukaansa tämä on olennaista erityisesti Suomen kaltaiselle jäsenmaalle. Hän mainitsee Suomen ilmaston ja pitkät etäisyydet verrattuna moneen Keski-Euroopan maahan. 

Terä sanoo, että EU:n on hyvä olla iso toimija turvallisuuden ja tulevaisuuden suhteen. Hän tahtoo unionin kiinnittävän huomiota muun muassa rajapolitiikkaan, yhteiseen pakolaispolitiikkaan ja rikollisuuden säätelyyn.

Hän tavoittelee unionille myös yhteistä innovaatiopolitiikkaa ja toivoo unionin kykenevän olemaan omavaraisempi

Terä haluaa painottaa Suomen asemaa EU:ssa. Hän sanoo, että kyse ei ole itsekkyydestä. Jos suomalaiset mepit eivät aja Suomen etua, kukaan muukaan ei sitä tee, hän sanoo. Hän korostaa yhteistyön merkitystä päätöksenteossa, mutta pitää kiinni siitä, että Suomen on jämptisti ja vahvasti ajettava omaa etuaan. 

–Olemme kuitenkin olleet nettomaksajia koko ajan. Meidän pitää myös siis uskaltaa vaatia jotakin. 

Iina Ilmarinen, Liike Nyt

–Olen huolissani siitä, miten suuri vaikutus EU:n päätöksenteolla on jäsenmaiden toimintaan ja talouteen.

Liike Nytin eduskuntaryhmän pääsihteeri ja Liikkeen Nuorten puheenjohtaja Iina Ilmarinen tavoittelee paikkaa Euroopan parlamentista, koska hänen mukaansa Suomi tarvitsee edustajia, joilla on kansainvälistä kokemusta ja jotka uskaltavat ajaa Suomen etua myös vaikeissa päätöksissä. 

–Tärkeä osa EU-vaikuttamista on, että tuntee muiden jäsenmaiden kulttuurin, Ilmarinen sanoo. 

Ilmarinen kokee, että häneltä löytyy tämänkaltaista osaamista. Ilmarinen on opiskellut oikeustieteen tutkintonsa ulkomailla Virossa ja Portugalissa. 

Ilmarisen vaaliteemat liikkuvat talouden ympärillä. 

–Haluan nähdä tulevaisuudessa Euroopan unionin, joka on omavarainen ja kilpailukykyinen kansainvälinen toimija, hän sanoo. 

Ilmarisen mukaan lähivuosina on tärkeää tehdä päätöksiä, joilla EU reagoi globaaliin kilpailuun ja panostaa investointeihin. 

Ilmarinen sanoo erityisesti Liikkeen Nuorten puheejohtajan ominaisuudessa kantavansa huolta eurovaalien matalasta äänestysprosentista ja siitä, kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan unionista.

Hän toivoo, että unionin asioista japäätöksistä pystyttäisiin puhumaan tarpeeksi ymmärrettävästi. 

–Haluaisin, että viestintään panostettiaisiin muulloinkin kuin juuri ennen äänestyksiä tai päätöksenteon yhteydessä. Viestinnän pitäisi olla ennakoivaa, jotta kansalaisten kiinnostusta saadaan herätettyä, hän sanoo.