Helmi Henell
Vety on maailman yleisin alkuaine. Vedyssä nähdään myös tulevaisuus, kun maailma yrittää pyristellä irti fossiilisista polttoaineista.
Vetytaloudesta on puhuttu viime vuodet ahkerasti. Kyseessä ei kuitenkaan ole missään nimessä mikään uusi ilmiö, sanoo Petteri Laaksonen, tekniikan tohtori ja tutkimusjohtaja LUT-yliopistosta
–Tästä on puhuttu oikeasti varmaan jo vuosikymmeniä. Kun aikanaan tuli energiakriisi, tehtiin paljon kehitystyötä synteettisten polttoaineiden osalta, kun polttoaineiden hinnat nousivat nopeasti. Sitten se unohtui, kun saatiin taas halpoja fossiilisia polttoaineita, Laaksonen sanoo.
–Nyt ilmakehästä on tullut sellainen, että jos me emme tee mitään, kärähdämme.
Vedyn valmistus itsessään on yksinkertainen, monta sataa vuotta tunnettu prosessi, Laaksonen valottaa. Vedyn valmistus tapahtuu sähköllä: tasavirtainen sähkö hajottaa vedestä hapen ja vedyn toisistaan.
Tässä prosessissa noin 65 prosenttia sähköenergiasta siirtyy vetyyn, ja lopusta tulee lämpöenergiaa tai se menee muulla tavalla hukkaan.
Tarkoituksena on, että vedyn valmistukseen tarvittava sähkö tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, esimerkiksi tuuli- tai vesivoimalla.
Vetyä itsessään on hankalaa ja kallista varastoida tai siirtää. Käytännössä vedystä tehdään mahdollisimman nopeasti jotakin muuta sähköntuotannon ja vedynvalmistuksen yhteydessä.
Laaksosen mukaan puhtaan vedyn käyttö tulee olemaan melko vähäistä. Sitä voidaan hyödyntään esimerkiksi teräs- ja metsäteollisuudessa, mutta suurin osa vedystä tullaan todennäköisesti jalostamaan kemikaaleiksi, jotka korvaavat polttoaineita. Käyttökohteina ovat esimerkiksi isopäästöiset laiva- ja lentoliikenne.
Johtavana ajatuksena on, että sähköä käytetään aina suoraan silloin kun voidaan. Esimerkiksi vedyllä kulkevia autoja hän ei pidä realistisena tulevaisuudenkuvana, koska sähköllä ajaminen tulee aina olemaan halvempaa.
–Kaikki, mikä voidaan sähköistää suoraan, sähköistyy.
Jos sen sijaan tarvitaan pitkäaikaisia varastoja, polttoaineita tai kemikaaleja, mennään silloin vedyn kautta. Onko maailma tosiaan irtoamassa hiilestä ja siirtymässä vetyyn?
Laaksosen mukaan kyllä, ihan lainsäädännöllisestikin. Kysymys kuuluu vielä, kuinka nopeasti tämä tulee tapahtumaan.
Yksi Laaksosen esiin nostama haaste on se, että vielä toistaiseksi ilmakehää saastuttavia fossiilisia polttoaineita saa melko halvalla. Laaksosen mukaan EU:ssa pyritään kuitenkin siihen, että fossiilisille polttoaineille säädettäisiin kalliimpi hinta.
Toinen haaste liittyy sähköntuotantoon, jota vedyn valmistamiseen tarvitaan. Uusiutuvilla energianlähteillä tuotanto on vaihtelevaa.
Vedyn tuottamiseen tarvittavan sähkön määrä on suuri. Olennaista on, kuinka saadaan tuotettua paljon sähköä halvalla.
Uskooko Laaksonen itse, että fossiilisista polttoaineista päästään irti?
–Teknisesti se on mahdollista, hän sanoo.
–Teknologia on olemassa, mutta kyse on pohjimmiltaan poliittisista päätöksistä ja ihmisten tahdosta.