TYY:n yhdenvertaisuussiipi järjesti marraskuussa 2023 kyselyn, jolla kartoitettiin opiskelijoiden kiusaamisen ja yksinäisyyden kokemuksia. Vastauksia saatiin 139 kappaletta, ja tahdon henkilökohtaisesti kiittää kaikkia vastaajia.
Koko opiskelijamäärästä tämä on tietenkin häviävän pieni osuus, puhumattakaan muista ongelmista kuten saavutettavuudesta. Mutta koska en ole tilastotieteilijä vaan humanisti, kommentoin saatavilla olevaa dataa.
Kiusaaminen on kyselyn perusteella vähentynyt hieman. 81,3 % kertoi, että ei kokenut kiusaamista lukuvuonna 2022–23. Vastaava luku on lukuvuoden 2023–24 kohdalla 82,7 %.
Suuri osa kiusaamisesta painottuu yliopistoon liitettyihin fyysisiin ja virtuaalisiin tiloihin, kuten sosiaaliseen mediaan, kirjastoihin tai ruokaloihin. Useissa kokemuksissa mainittiin juuri sosiaalisen median merkitys kiusaamisen ja negatiivisuuden kenttänä.
Eräs anonyymi kommentti peräänkuulutti ainejärjestötoimijoiden kanssa suoraa kommunikointia sen sijaan, että toimintaa haukuttaisiin somessa. Joissakin tapauksissa kiusaaminen on mennyt niin pitkälle, että kiusattu on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Tämän lisäksi myös TYY:n omiin häirintäyhdyshenkilöihin voi olla yhteydessä, mikäli kiusaaja on vaikkapa ainejärjestön hallituksen jäsen.
Aina kiusaaminen ei näyttäydy verbaalisena väkivaltana. Moni on kokenut, että heidät on jätetty tietoisesti porukan ulkopuolelle kampuksella tai somessa. Yksinäisyyttä voikin pitää yhtenä kiusaamista pahentavista tekijöistä, minkä takia kyselyssä kiinnitettiin siihen huomiota.
Tulos oli karu: 139 vastaajasta 89,9 % kertoi kokeneensa yksinäisyyttä ainakin harvakseltaan opintojensa aikana. Jatkuvaa yksinäisyyttä kokee 7,2 % ja usein toistuvaa 26,6 %.
Korona-aika nimettiin usein yksinäisyyden taustasyyksi. Nimimerkki d. e. s. p. erate huomautti, että ”koronafukseille” luvattiin uusi orientaatio seuraavalle vuodelle, mutta sellaista ei järjestetty tarvittavissa puitteissa.
Monista tuntuu, ettei muihin ole helppo tutustua enää orientaatioviikkojen jälkeen tai jos ei käy mahdollisimman usein tapahtumissa. Kysyttäessä toiveita yksinäisyyden vähentämiseksi esiin nousi myöhemmän ryhmäytymisen merkitys ja matalan kynnyksen tapahtumat.
Osa näistä voisi olla täysin alkoholittomia, osa humalattomia. Ilmaisten tapahtumien määrää ja etenkin niistä tiedottamista alleviivattiin.
Opiskelijat haluavat enemmän poikkitieteellistä toimintaa, ilmaista ohjelmaa, vertaistukea ulkopaikkakuntalaisille, yksin muuttaville, kv-opiskelijoille. Vastuu opiskelijoiden viihtyvyyden ja ryhmäytymisen takaamiseksi on ainejärjestöjen ja tutoreiden harteilla, mutta kaikkea vastuuta ei kuulu antaa toisille opiskelijoille.
Lisäksi tarvitaan lisäresursseja terveydenhuoltoon, jotta mielenterveyspalvelut olisivat helpommin saatavilla. Yksi suurimmista toiveista oli luento-opetuksen lisääminen. Pelkällä itsenäisellä opiskelulla ja muutamilla juhlilla ei ylläpidetä tervettä sosiaalista elämää. Kampuksella on tässä suuri merkitys.
Kiusaaminen ja yksinäisyys ovat ongelmia yliopistossakin, eikä niiden kitkemiseen pysty yksi ihminen tai taho. Se vaatii panosta meiltä kaikilta.
Kysy vieraammaksi jääneeltä opiskelutoverilta kuulumisia seuraavan kerran, kun törmäätte. Jo se voi merkitä paljon.
Susanna Lepistö
tiedotusvastaava
TYY:n yhdenvertaisuussiipi
