Iiris Jouhilampi

Kaverin suusta kuultu litania umpimähkään valittuja sanoja. Sekavista ehdotuksista yksi sana kiinnittää Jussi Lehtisen huomion.

Se on Dynamo. Vuonna 1996 homoklubi Why Not oli juuri lopettanut ja aiemmin Appelsiini nimistä yökerhoa luotsannut Jussi Lehtinen näki parisataa vuotta vanhanpuurakennuksen potentiaalin. Rakennuksen omistaja oli ensin sitä mieltä, että tilaa ei vuokrata.

–Tässähän oli jo silloin 1997 alkuvuodesta purku-uhka päällä. TS-yhtymän kiinteistöpäällikkö lopulta heltyi ja vuokrasopimus saatiin solmittua.Lehtiselle sanottiin vuokrauksen yhteydessä, että voit joutua lähtemään ennen vuoden loppua.

Tänä vuonna Dynamo vietti kuitenkin kaksikymmentäkuusi-vuotissyntymäpäiviään. Dynamo avasi ovensa keväällä 1997 ilman A-oikeuksia.

Yökerhon juomalistalla oli vain käymisteitse tuotettuja juomia eli olutta, siideriä ja makunystyröitä vähemmän hiveleviä limuviinoja. Noin vuoden kärvistelyn jälkeen A-oikeudet myönnettiin ja myöhemmin saatu jatkoaika mahdollisti juhlinnan jatkumisen aamuneljään asti.

–Me otettiin sellainen pehmeä lasku ja myytiin vain koskenkorvapohjaisia drinkkejä, Lehtinen kertoo ajasta A-oikeuksien myöntämisen jälkeen.

Alkuun ainoa tarjolla oleva drinkki oli Dynamon oma Jörn Donner, johon laitettiin Koskenkorvaa, punaista grenadiinia ja lantrinkia. Drinkki keksittiin nimetä kuuluisan suomalaisen kirjailijan mukaan.

–Kyllähän sitä kyseltiin vielä vuosia sen jälkeen. En tiedä tietääkö meidän nykyisestä henkilökunnasta kukaan miten se tehdään. Itseasiassa nyt kun tuli puheeksi, niin se pitäisi oikeastaan palauttaa. Seuraavan kerran kun Dynamon tanssilattialla on saanut hien pintaan ja ajatus kylmästä juomasta täyttää tajunnan, voi baarimikolta uteliaana pyytää: Yksi Jörn donner, kiitos.

Se, saako vastaukseksi äimistyneen katseen vai drinkin jää vielä nähtäväksi.

Lehtisen mukaan yökerhon suurin ainutlaatuisuus piilee sen erikoisessa lokaatiossa. Jos silmät pistää kiinni ja kuvittelee mielessään yökerhon, ei vanha puutalo tule ensimmäisenä mieleen.

–Puutalon merkitys on tosi iso. Tällaista vastaavaa tilaa ei ainakaan keskustan alueella ole. Tämä on myös tällaisiin yleisötilaisuuksiin tiloiltaan oikeastaan täydellinen, Lehtinen sanoo.

Lisäksi Lehtinen toteaa Dynamon erilaisen musalinjan erottavan sen Turun muusta yökerhotarjonnasta. Useimpina iltoina sisäänpääsy on ilmainen puoleenyöhön saakka, nykyään perjantaisin koko illan. Tunnelma halutaan saada kattoon mahdollisimman aikaisin ja musiikista nauttijat tanssilattialle. Ainutlaatuisen ilmapiirin luomisessa Lehtinen korostaa henkilökunnan merkitystä.

–Linja on oikeastaan aina ollut se, että me ei olla haettu tänne kiven kovia ammattilaisia töihin, vaan hyviä tyyppejä. Jos on hyvä tyyppi ja sopii porukkaan niin kyllä ne asiat oppii sitten.

Dynamo sijaitsee erillisrakennuksessa, joka kuuluu Oyj. Österblad Ab omistuksessa olevaan Österbladin tonttiin. Yrityksen pääomistajana on TS-yhtymä, joka julkaisee muun muassa Turun Sanomia Muut tonttiin kuuluvat rakennukset ulottuvat Linnankadulta Kauppiaskadulle ja kiinteistöissä sijaitsevat tällä hetkellä Bar Ö ja El Gringo.

Turun kaupungin apulaispormestarin ja kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajan Heikki Pälveen (kok.) mukaan kaupungilla ja tontin omistajalla on kummallakin tahto edetä Österbladin rakennusten ilmeen parantamisessa, mutta se edellyttää yhteisen tahtotilan syntymistä.

Pälve toteaa näkemyserojen liittyvän vanhojen rakennusten kunnostamisen ja uudisrakentamisen kokonaisuuksiin. Hänen mukaansa Österbladin tontin nykyinen ilme ei ole kaupungille kunniaksi.

Kaupunginvaltuutettu ja kulttuuri-ja nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja Sara Koiranen (vas.) toivoo, että Österbladin talot säästettäisiin.

–Olisi tosi sääli, että Turku Suomen vanhimpana kaupunkina repii itseltään näitä merkkejä historiallisuudesta. On keskeistä, miksi esimerkiksi Keski-Euroopassa vetovoimaisimpia kaupunkeja ovat ne, joissa historia näkyy.

Österbladin talojen säästämistä kannattava kansalaisadressi on kerännyt yli kymmenen tuhatta allekirjoitusta. Varapuheenjohtajasta adressi on vahva tahdonilmaisu kaupunkilasten kyllästyneiisyydestä Turun taudin uudelleen tulemiseen. Turun taudilla viitataan siihen, miten Turusta purettiin laajasti vanhaa rakennuskantaa erityisesti 1960-ja 70-luvuilla.

TS-yhtymä on aiemmin ehdottanut Turun kaupungille neljää eri kaavoitusvaihtoehtoa, joista yhdessä kaikki vanhat rakennukset säilytettäisiin. Sittemmin TS-yhtymä on lopettanut yhteydenpidon kaupungin kanssa.

Kaavoitusprosessin on määrä edetä Turun kaupunginvaltuuston käsittelyyn tämän vuoden aikana. Koirasen mukaan kaupunginvaltuusto voi päättää rakennusten suojelemisesta, mutta tiloissa toimivien yritysten kohtaloon hän ei ota kantaa.

–Kaavoituksesta puhuttaessa suojelua pitää perustella historian ja kaupunkikulttuurin näkökulmasta.

Jussi Lehtinen pitää Dynamon ovet auki niin pitkään kuin mahdollista. Liiketilan vuokrasopimusta on jatkettu elokuun loppuun.

–Turussa voisi mahdollisesti jatkaa toimintaa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että samalla nimellä sitä ei voi tehdä. Nimi kytkeytyy niin paljon tähän rakennukseen. Varsinkin kun tämä on oma erillinen rakennuksensa, jolla on niin selkeä identiteetti.

Lehtinen jatkaisi Bar Kukan pyörittämistä, mutta kaipuu omille DJ-keikoille saisi kartoittamaan sopivia vaihtoehtoja Dynamon jälkeen. Hänestä DJ-keikat ovat paras omaan työhön liittyvä yksittäinen juttu.

Rakennusten kohtalo ei ole vielä sinetöity, joten Lehtinen ei halua spekuloida liikaa tulevaisuuden suhteen.