Toimitus

Turun edustalla Nauvossa sijaistee synkästä taustastaan tunnettu Seilin saari. Paikan historiaa ovat värittäneet muun muassa toimiminen leprahospitaalina ja houruinhuonelaitoksena.

Viimeiset lähes kuusikymmentä vuotta saari on kuitenkin tominut yhtenä suomalaisen meren tutkimuksen jalokivenä. Vuodesta 1964 alkaen siellä on nimittäin sijainnut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.

Parin tunnin laivamatkan ja muutaman reippaan askelluuksen jälkeen Saaristomeren tutkimuslaitoksen edustalla lehteä tulee iloisesti tervehtimään tutkimuslaitoksen johtaja, dosentti Jari Hänninen.

Hänninen kertoo saaren olevan tällä hetkellä suosittu retkeilykohde erityisesti kesäisin. Seili on lähes ympäri vuoden tavoitettavissa Turusta, Nauvosta sekä Naantalista. Laivamatka Aurajoelta kestää pari tuntia, muista kohteista noin puolisen tuntia.

Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimenkuvan Hänninen tiivistää organisaation nimen kautta. Se kertoo kaiken painopisteestä.

–Saaristomeri on osa isompaa kokonaisuutta eli Itämerta. Koitamme ymmärtää meren prosesseja. Tämähän ei vielä kuitenkaan riitä, sillä Itämeri saa kaiken vetensä Atlantin valtamereltä. Suolainen vesi saapuu suolapulsseina Tanskan salmien kautta ja makeavesi puolestaan on Atlantista haihtunutta vettä joka saapuu maapallon pyörimisliikkeestä johtuen pilvien kuljettamina sateina Itämeren valuma-alueelle Vesi ajautuu itään päin, mikä johtuu maapallon pyörimisliikkeestä, Hänninen tarkentaa.

Hänninen kertoo Itämeren olevan merenä hyvin nuori. Edellinen jääkausi päättyi 7000- 8000 vuotta sitten.

–Itämeren vesi on murtovettä eli sekoitus makeaa vettä ja suolaista vettä. Näiden välillä on tiheysero. Tiheämpi suolainen vesi painuu alempiin vesikerroksiin kevyemmän makeamman veden jättäytyessä pintakerrokseen. Suolainen vesi painuu tällöin pohjaan pintaveden säilyessä makeampana. Tämä luo kerrostuksellisuuden, joka pitää osata ottaa huomioon Saaristomeren tutkimuksessa, Hänninen painottaa.

Tämän hetken ajankohtaisimmat teemat Saaristomeren tutkimuksessa liikkuvat edelleen meren tilan seurannassa

–Jo laitoksen alkuajoilta meillä on vallinnut kulttuuri, että meillä on aina oltava jotain sanottavaa meren tilasta ja kehityssuunnisa. Jotta meidän lausunnoillamme on painoarvoa, niiden on perustuttava tutkittuun tietoon, Hänninen toteaa.

–Olemme nyt huomanneet muutoksia esimerkiksi silakoissa. Omat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että silakan keskimääräinen paino on muuttunut 1980-lukuun verrattuna noin 60 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet muutokset ympäristössä ja ravinnonsaannissa, Hänninen jatkaa.

Uusin luku saaren vaiherikkaaseen historiaan kirjoitettiin viime keväänä. Turun yliopisto ilmoitti Seilin tutkimuslaitoksen olevan yhtenä kohteena talouden tasapainottamisenmuutosneuvotteluissaan.

–Heti alkuvaiheessa kävi selville, että jollakin tavalla kaikille niille yksiköille, jotka sijaitsevat varsinaisen kampusalueen ulkopuolella povattiin huonompaa tulevaisuutta.

Tästä käynnistyi suuri mediakampanja, joka saavutti valtakunnallista huomiota ja kirjoittelua sanomalehdissä.

–Sekä Kevo että Seili ovat varmaan Turun yliopiston kuuluisimpia brändejä. Ehkä kaiken tämän kautta ymmärrettiin lopulta kenttäasemien arvo, Hänninen pohtii.

Seilin kohdalla päädyttiin lopulta hieman ympäripyöreästi tarkastelemaan kriittisesti tutkimuksen tilatarpeita ja luopumaan tarpeettomista tiloista. Turun yliopiston hallitus katsoi päätöksessään yliopistolla olevan vuoden 2027 loppuun vuokrasopimus tiloihin.

Seilin saaren ja tutkimuksen osalta ilmoitettiin vaatimus tehdä tarkemmat selvitykset saaren käytöstä, yhteistyömahdollisuuksista ja ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista vuoden 2024 loppuun mennessä. Taustalla käytyyn keskusteluun Hänninen kertoo olleen saaren kalliit infrakysymykset.

–Meren tutkimuksen laitteistoa voi verrata avaruuden tutkimiseen. Kun ollaan elementissä, jossa ei voi hengittää ja ihminen toimia, silloin pitää olla erilaisia laitteita, jotka voi hoitaa näytteenoton ihmisten puolesta, Hänninen sanoo.

–Myös tämmöisen vanhan sairaalarakennuksen, 1800-luvulta perujaan ylläpito on todella kallista. Seilin kohdalla peruskorjauksia ei ole tehty oikeastaan viiteenkymmeneen vuoteen. Tähän haetaan nyt isossa kuvassa ratkaisua, Hänninen ilmoittaa.

Korjauksista on Hännisen mukaan tehty kustannusarvioita. Näissä puhutaan miljoonanluokasta. Pelkän päärakennuksen korjaamisen arvioitu kustannus on noin 2,8 miljoonaa.

–Kun kaikki muut otetaan yhdessä huomioon puhutaan noin 4 miljoonan euron projektista, Yliopiston sääätiön tahtotila on, että Seili olisi jatkossakin yliopiston tutkimusopetuskäytössä. Myöskään säätiö ei pysty tätä yksinään kustantamaan. Nyt käytetään työnimeä Seili-säätiö, jossa haetaan kumppania yliopistosäätiölle, Hänninen avaa.

–On myös mietitty rahastoimista eli jatkossa olisi jokin paikka, josta voitaisiin ottaa rahoitusta korjauksiin, Hännin kuvaa

Turun yliopistoa yksinään peruskorjausten kustannusosapuolena Hänninen pitää kohtuuttomana vaateena. Asia tulisi suhteuttaa paremmin kokonaisuuteen nähden.

–Seili on kansallinen aarre ja meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Kun mietitään Seilin kulttuurimaisemaa: rakennettua ýmpäristöä, kansallismaisemaa, Natura-aluetta ja luonnonsuojelualuetta, tällä on kansallinen merkitys.

–Mielestäni on epäreilua, että yhden yliopiston ja jopa siellä sijaitsevan yhden tiedekunnan pitää pystyä ylläpitämään paikkaa. Kuitenkin suuri osa vierailijoista tulee jostain muualta kuin yliopistonmäeltä, Hänninen muistuttaa.

Biologian tutkimuksen opetuksen kohdalla Hänninen korostaa käytännön oppien tärkeyttä. Pelkällä teoriakirjojen plaraamisella ei hänestä alalla pitkälle pötki.

–Me opetamme ja tutkimme. Yliopiston tärkein tehtävä on opetus, joka perustuu omaan tutkimukseen. Näitä asioita opetamme opiskelijoille, Hänninen tiivistää.

Hänninen kertoo itse aikanaan ihastuneen Seilin ympäristöön murtovesikurssilla.

–Kun näin, miten meren tutkimusta käytännössä tehdään, innostuin suuresti. Kurssi oli hyvä polku meren tutkimuksesta innostuvalle henkilölle.

Päätössanoina Hänninen toivottaa opiskelijat tervetulleiksi Seiliin.

–Kyllä me täällä sitten opetetaan miten asiat hoituvat, Hänninen lopettaa.