Toimitus

Kimalaisen lento on monelle opiskelijalle ohikiitävä hetki suomalaisessa suvessa. Pölyttäjiä ja niiden merkitystä tutkitaan kuitenkin Suomessa jatkuvasti tarkalla otteella.

Ruissalo on paikka, jossa riittää kesähelteillä kuhinaa alan tutkimuksen tiimoilta. Turun yliopiston biologian laitoksen väitöskirjatutkija Kimmo Kaakinen kertoo lämpimimmän vuodenajan olevan kiireistä aikaa luonnontieteiden tutkimuksen parissa.

–Nyt pitää biologian paukuttaa, kun kimalaisia voi pitää ulkona, Kaakinen korostaa.

Kaakinen perehtyy työssään erilaisten torjunta-aineiden vaikutuksiin pölyttäjien käyttäytymisessä. Erityisessä syynissään hänellä ovat kimalaiset. Alalle hänet on omien sanojensa mukaan saanut lapsekas kiinnostus pölyttäjiin.

Väitöskirjatutkija huomauttaa kimalaisten olevan yllättävän nokkelia otuksia. Kokeiden kautta kimalaiset on onnistuttu ehdollistamaan pelaamaan esimerkiksi jalkapalloa.

–Kimalaiset oppivat ripeästi. Esimerkiksi värioppiminen muuttuu aineille altistumisen jälkeen tosi nopeaan. Jos laitat eriväristen lasikuutioiden päälle sokerivettä ja jotain pahanmakuista nestettä, niin kimalaiset oppivat asian muutaman vierailun jälkeen, Kaakinen kertoo.

Tutkija toteaa huomanneensa media-alustoilla kasvua kiinnostuksessa pölyttäjiä kohtaan. Muun muassa päivälehdet ovat alkaneet nostaa teemaa enemmän esille.

–Aina kesän tullessa Thermacell ja pölyttäjät nousevat tapetille, Kaakinen toteaa.

Polttavimmat tieteelliset kysymykset alalla liikkuvat Kaakisesta rikkakasvien kemialliseen torjuntaan käytettävän glyfosaatin äärellä. Aineesta on käyty paljon keskustelua Euroopan unionissa. Sen käyttöön annettiin vuonna 2017 viiden vuoden jatkoaika.

–Nyt kun nopeasti laskee, niin viisi vuotta on mennyt. Se on sellainen mitä pitää seurata alalla silmä tarkkana. Kielletäänkö vai ei? Asia vaikuttaa pölyttäjissä moneen, Kaakinen kommentoi.

Alan tutkimuksen tulevaisuuden suhteen Kaakinen ei rupea spekuloimaan. Hän toteaa, että rahoitusta pölyttäjätutkimuksiin saadaan jonkin verran.

Omakohtaiset kokemukset hakemusprosesseista ovat tutkijalla kuitenkin tosin puhuneet toista.

–En ole itse rahoitusta omilla hakemuksillani saanut, mutta se saattaa johtua vain omista hakemuksien kirjoittamistaidoistani, Kaakinen arvioi.

Nuorelle, jota innostaa ja kiinnostaa biologian tutkimus sekä mahdollisesti kimalaiset tutkija suosittelee matalalla kynnyksellä tutustumaan Mehiläishoitajien liiton sekä Ötökkäakatemian verkkosivuihin.

–Ne ovat hyviä lähteitä lähestyä aihepiiriä. Sivuilla pystyy tutustumaan muun muassa tutkijoiden keskusteluun ötökkäaiheisista tutkimuksistaan, ötököistä sekä niihin liittyvistä ilmiöistä, Kaakinen päättää.