Uutinen

Vaalit lähestyy

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 22. maaliskuuta. Varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta.

Kira Kokko

Eduskuntavaalien lähestyessä moni varmasti pohtii äänestysvaihtoehtoja. Turun ylioppilaslehden toimitus otti yhteyttä nykyisten eduskuntapuolueiden nuoriin ehdokkaisiin ja antoi heille mahdollisuuden päästä esittäytymään.

Siiri Turunen, KOK (Kansallinen Kokoomus)

Sosiaalitieteitä opiskeleva 23-vuotias Siiri Turunen nostaa vaaliteemoikseen liikunnan, koulutuksen sekä yrittäjyyden. Turunen on ollut aktiivisesti mukana järjestö- ja yhdistystoiminnassa ja toimii tällä hetkellä TYYn edustajiston puheenjohtajana.

Suomen velkaantuminen huolestuttaa Turusta, koska velan maksavat nuoret.

–Tulevalla vaalikaudella täytyy aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen sekä vastuullinen taloudenpito. Mutta meidän täytyy muistaa se, että vaalikausi on lyhyt aika, se on neljä vuotta. Siihen pitäisi pystyä sitoutumaan pidemmäksi aikaa. Niin että se on pidemmälle katsova ohjelma, Turunen kertoo.

Yhdeksi tärkeäksi kestävän talouden mahdollistavaksi tekijäksi hän nostaa yritykset.

–Talous täytyy saada tasapainoon ja siinä on yks ihan todella merkittävä asia on se, että meillä on työllisyyttä ja yrityksiä. Yritykset tuo ihan valtavasti rahaa ja tuloja valtiolle sekä lisää työllisyyttä. Eli se on semmonen asia, mihin Suomessa täytyy panostaa entisestään.

Suomen tulisi olla Turusen mukaan suunnannäyttäjä ja edelläkävijä ekologisuudessa sekä vihreässä siirtymässä. Ehdokkaan mielestä ekologinen kestävyys sekä talouskasvu eivät poissulje toisiaan.

–Vaikka monesti talouskasvu ja ekologinen kestävyys ja jollain tavalla ilmastonmuutos asetetaan vastakkain, mutta nehän ei ole millään tavalla toisensa poissulkevia. Ilman elinkelpoista maapalloa on turhaa puhua rahasta. Mutta toisaalta, jos meillä ei ole yhtään rahaa, niin ei me voida myöskään toimia elinkelpoisen maapallon edistämiseksi.

Koulutukseen täytyy panostaa, eikä sieltä tule Turusen mukaan missään nimessä leikata. Yhtenä tärkeänä tavoitteena Turunen pitää koulutuksen tilan säilyttämistä.

–Koulutuksen tilan säilyttäminen ja se että on hyvinvoivia opiskelijoita. Ja että opiskelu on mahdollista täyspäiväisesti. Kaikilla tasoilla panostetaan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle.

Seuraavalle kaudelle hän asettaa yhdeksi kehityskohteeksi juuri koulutuksen.

–Tulevalla kaudella tärkeää on koulutuksen tason nosto. Peruskouluissa oppilaat ja opettajat voi hyvin ja toisella asteella oppivelvollisuusiän noston ongelmiin ja haasteisiin puuttuminen.

Loppuun Turunen haluaa sanoa Tylkkärin lukijoille:

–Fakta on nyt vaan se, että ylipäätänsä nuoret ovat todella aliedustettuja meidän päätöksenteossa, ja erityisesti valtiontasolla eli eduskunnassa. Ja ehkä mä lähtisin ensin siitä, että täytyy äänestää nuorta  Nuori, älä jätä äänestämättä nuorta.

Oscar Byman, RKP (Suomen ruotsalainen kansanpuolue)

Oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin erityisavustajana työskentelevä Oscar Byman onkin jo ehtinyt kerätä jonkin verran kokemusta eduskunnan toiminnasta. Kauppatieteiden maisterilla on hieman tuntemusta valtakunnan politiikasta ja kova halu vaikuttaa siellä vielä enemmän.

Vaaliteemoikseen Byman nostaa tulevaisuuden, talouden ja turvallisuuden

–Mä lähden siitä, että meidän pitää rakentaa tähän maahan nyt sellaista tulevaisuudenuskoa sen jälkeen, kun tässä on nyt tämä viime vaalikausi, niin on ollut pandemiaa ja nyt viimeisenä Venäjän hyökkäys Ukrainaan niin nyt on ikään kuin se aika rakentaa taas sitä tulevaisuususkoa. Ja se perustuu mun mielestä vahvaan talouteen. Se perustuu innovaatioihin, vihreään siirtymään ja kaikkeen siihen, että miten me tehdään Suomesta mahdollisimman houkutteleva maa työskennellä, asua ja myöskin opiskella.

Mielenterveyskriisiä Byman kommentoi seuraavanlaisesti:

–Mä oon verrannut mielenterveyspalveluita aina niinku jäillä kulkemiseen. Ihmisten mieli ja elämä ehkä tietyn osin muistuttaa sitä jäällä kulkemista, että vaikka kaikki näyttää hyvältä ja tuntuu turvalliselta, eli kun jää on niin sanotusti paksua, niin voi kuitenkin sattua joku haaveri ja pudota siitä jäästä läpi. Silloinhan on erinomaisen tärkeätä se, että meillä on ne välineet millä saadaan se henkilö sieltä nopeasti ylös. Eli meillä on naskaleita ja kun vertaa mielenterveyteen, niin meillä on psykologeja ja terapeutteja ja siihen hoitoon pitäisi päästä nopeasti.

Seuraavan kauden tavoitteiksi ensimmäisenä Byman nostaa vihreän talouskasvun.

–Jatkaisin tätä mantraa vihreästä siirtymästä ja sellaisesta vihreästä talouskasvusta. Mun mielestä tärkein kehityskohde on jatkaa sitä kehitystä, joka tukee sekä taloutta että ilmastoa. Koska talous ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja talous muokkaa aina tulevaisuuden. Ja tällä hetkellä meidän on pakko saada päästöt kuriin. Meidän meidän on pakko puuttua tähän ilmastokriisiin taloudella ja sellaisten ratkaisujen etsimisellä, jotka tukevat sekä ilmastoa että taloutta, niin sillä me päästään eteenpäin ja saadaan kaikki mukaan sinne ilmastotalkoisiin.

Myös turvallisuus on sellainen, mihin hänen mielestään seuraavalla vaalikaudella on kiinnitettävä huomiota:

–Turvallisuushuolet paljon mielen päällä. On äärimmäisen tärkeää hoitaa meidät sinne Natoon ja tehdä Suomesta aktiivinen Nato-maa.

Tommi Terä, KD (Suomen kristillisdemokraatit)

Kristillisdemokraattien ehdokas Tommi Terä on koulutukseltaan tradenomi ja viimeistelee graduaan filosofian oppiaineessa Turun yliopistolla. Viimeiset vuodet hän on keskittynyt politiikkaan. Vaaliteemoikseen hän nostaa kolme isompaa aihealuetta, jotka ovat: arki kuntoon, kestävää ja vastuullista taloudenpitoa sekä tulevaisuus vaatii tekoja. Näiden teemojen alle nivoutuu sitten pienempiä kokonaisuuksia.

–Arki kuntoon, niin esimerkiksi nuorten mielenterveyskriisin ratkaisu on semmonen yks iso teema, joka on tärkeä yhteiskunnalle ja ennen kaikkea nuorille.

Mielenterveyskriisin ratkaisuista Terä nostaa esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden.

–Ensin miettisin, että tarttee olla  akuutteja toimia, joilla tähän nykytilanteeseen lähdetään hakemaan toimia. Sitten tarttee samalla katsoa, että mitkä ne juurisyyt on, että on sitten myös sitä ennaltaehkäisevää toimia, ettei tämä enää toimi, Terä kertoo.

–Ihan selkee ykkösjuttu on etenkin näistä akuuteista toimista on terapiatakuu, täsmentää Terä.

Myös matalan kynnyksen palvelut ovat Terän mielestä erittäin tärkeitä.

–Koulut on tärkee alusta matalan kynnyksen palveluille. Tulisi varmistaa että on koulukuraattori ja opintopsykologi. Myös se, että opinto-ohjaus jatkuisi läpi koulun.

Ekologisen kestävyyden kehittämisessä Terä näkee tärkeänä kokonaisvaltaisuuden ja pidemmän aikavälin seurausten huomioinnin.

–Esimerkiksi kehitysyhteistyö. Jossain piireissä puhutaan, että se pitäisi lopettaa ja siinä on varmasti väärinkäytöksiä mutta sit samaan aikaan se on oikeesti tosi tärkee osa sitä, että tehdään ihan globaalisti kestäviä ratkaisuja. Ja että Suomikin kykenee olemaan vähän isompi tekijä kokoonsa nähden, Terä selittää.

Taloudesta Terä nostaa esiin kestävän taloudenpidon

–Ei oteta velkaa tällä tahdilla ja ylipäätään, että saadaan se julkinen taloudenpito tasapainotettua, Terä toteaa.

Taloudessa tulisi Terän mielestä satsata erityisesti arkeen ja hyvinvointiin. Sote ja koulutus ovat tärkeitä ja niistä ei tulisi leikata. Verotuksessa hän keskittyisi haittaveroihin työn verotuksen sijasta.

–Se että jos me tehdään vaikka terveydelle tai ilmastolle ja ympäristölle haitallisia valintoja meidän ostopäätöksissä, niin sitten niistä saattais maksaa enemmän veroja. Esimerkiksi sokeriveroa on esitetty.

Kolmena tärkeimpänä kehityskohteena Terä pitää nuorten mielenterveyden, korkeakoulutuksen rahoituksen sekä omaishoitajien aseman parantamista.

–Tää on aika tämmönen spesifi, mutta se on ollut mielen päällä aika monta vuotta. Heidän [omaishoitajien] asemaansa tulisi parantaa, Terä toteaa.

Tomas Jouhilampi, 25v, LIIK (Liike Nyt)

Liike Nytin ehdokas Tomas Jouhilampi on tullut tunnetuksi sosiaalisessa mediassa väkivaltaa vastaan tekemästään työstä. Kymmenen vuotta sitten vakavan aivovamman tappelun seurauksena saanut Jouhilampi haluaa päästä vaikuttamaan valtakunnan tasolla erityisesti juuri nuorten ja vähävaraisten ongelmiin.

–Haluun vähävaraisia auttaa ja keksiä keinoja mikä heille olisi hyvä ja parempi.

Sisäinen turvallisuustilanne ja jengiytyminen on esiintynyt laajalti uutisissa. Tähän ratkaisuksi Jouhilampi nostaisi maahanmuuttajien onnistuneen kotouttamisen sekä nuorten harrastustoiminnan.

–Ehdottomasti panostaa esimerkiksi ulkomaalaisten kotouttamiseen. Ehkä mun mielestä ulkomaalaisten työperäistä maahanmuuttoa pitäisi jonkin verran vähän rajoittaa. Hoidettais ensin ne ulkomaalaiset ketä täällä on niin töihin”

–Ei asutettais kaikkia [maahanmuuttajia] samalle alueelle, Jouhilampi jatkaa.

Nuorten harrastustoimintaa Jouhilampi kommentoi seuraavasti:

–Lisäksi pitää panostaa nuorten ja suomalaisten vapaa-ajan viettoon. Pitää panostaa harrastuksiin. Sehän on niinku suurin ongelma että nuoret on kaupungilla tekemättä mitään. Niin tottakai heistä tulee jollain tavalla väkivaltaisia kun ei ole muuta tekemistä.

Myös rajoittuneiden ja vammaisten asiat ovat Jouhilammelle tärkeitä.

–Mutsi ja faija on kuulovammasia ja heille on aina ollut erittäin vaikea saada töitä. Sen jälkeen kun itse vammauduin niin huomasin kuin niinku vaikeaa työmarkkinoilla on kun sulla on vammautuneen leima. Haluan myös rajoittuneita ihmisiä auttaa työllistymään.

Miku Kuuskorpi, SDP (Sosiaalidemokraatit)

Biotekniikan diplomi-insinööriksi Turun yliopistolla opiskeleva Miku Kuuskorpi kutsuu itseään vihreäksi sosiaalidemokraatiksi. Vaaliteemoikseen hän nimeää talouden, ilmaston ja koulutuksen. Kuuskorpi puhuu uudistuvan talouden puolesta ja ilmastonmuutoksen oikeudenmukaisesta torjunnasta.

–Ydinajatus on, että talous pitää saada maapallon kestävyyden rajoihin. Se ratkaisee jo tosi paljon asioita. Ite kun puhun siitä oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä niin nää toimet mitä me päätetään tehdä ei voi kohdistua ihan kohtuuttomasti niihin tuloluokkiin, jotka ovat muutenkin tiukilla, Kuuskorpi kertoo.

Taloudessa leikkauskohteina Kuuskorpi mainitsee muun muassa kestämättömät maataloustuet sekä tietyt liikennehankkeet.

–Tietyt liikennehankkeet, niiden uudelleenarviointi… Esimerkiksi uudet maantie hankkeet ei ole nyt se niinkun meidän keskeinen osa mihin me voidaan käyttää rahaa.”, Kuuskorpi täsmentää.

Ilmasto ja ympäristönsuojelu, koulutus sekä sote ovat asioita, joista Kuuskorven mukaan ei tulisi leikata.

–Sote on iso potti, josta pitää varmasti kustannusten kasvua hillitä aivan selkeesti. Kuitenkin nyt me huomataan jo se et hoitovelka esimerkiksi, kun ihmiset joutuu odottamaan pitkään hoitojonossa, niin ne tilanteet pahenee ja sitten ne siirtyy sinne ensiavun tai erityissairaanhoidon puolelle, mikä on aina kalliimpaa, kuin jos oltaisiin ennaltaehkäisty.

Kuuskorpi puhuu koulutuksen perusrahoituksen vahvistamisesta ja vähentäisi hankerahoitusta:

–Käytetään kauheasti aikaa siihen, että kouluissa ja oppilaitoksissa haetaan hankerahoitusta ja kehittämisrahoitusta kaikkeen ja se on niinku työaikaa myös aina kun haetaan jotain johonkin hankkeeseen.

Kuuskorvesta seuraavalla kaudella olisi tärkeää ottaa mielenterveysasiat huomioon.

–Ja se [mielenterveys] yleisin työkyvyttömyyden syy, eli jos me saatais tää mielenterveyssektori kuntoon niin se ratkaisi myös montaa näistä edellä kuvatuista ongelmista.

–Ennaltaehkäisevät palvelut on tietenkin tässä kaikista ydinpänä. Sitten tuki, niinkun tuen antaminen ja sitten mä oon puhunut siitä, että psykoterapia pitää saada hoitotakuun osaksi. Se on samantyyppinen ratkaisu kuin terapiatakuu, Kuuskorpi kertoo.

Anniina Lehmus, KESK (Suomen Keskusta)

Helsingin yliopistossa eläinlääkäriksi opiskeleva Anniina Lehmus on ollut koko ikänsä aktiivinen toimija ja harrastanut paljon. Mukaan politiikkaan hän lähti kunnolla viime kuntavaaleissa osallistuessaan niihin keskustan ehdokkaana.

Lehmuksen vaaliteemat ovat: omavaraisuus, eläinlääkintähuolto ja opiskelijat.

–Mulle on hirveän tärkeetä, että me pystytään tuottamaan meidän oma ruoka. Ihan siis siksi, että suomalainen ruoka nyt on kaikkein puhtainta, turvallisinta, eettisintä ja osittain myös ekologisinta. Ja sitten toiseks niin siks, että jos jotain tapahtuu niin löytyy omasta takaa ruokaa.

–Kaiken muunkin suhteen tietysti on hyvä pyrkiä omavaraisuuteen kuten energian.

Lehmus on itsekin opiskelija ja opiskelijoiden toimeentulo ja terveydenhuolto on yksi Lehmusta huolestuttava aihe.

–Opiskelijat on niinkuin ehkä ainoa ihmisryhmä Suomessa, jotka joutuvat elämään lainan turvin.

Ekologisen kestävyyden kehittämistä Lehmus pitää tärkeänä

–Ensinnäkin kun on tää hiilineutraalius tavoite niin sitä kohti täytyy ehdottomasti mennä, eli siitä ei saa tinkiä.

–On paljon mahdollisuuksia. Tosi moni näkee sen sellasena, että siihen vihreään siirtymään tuhlataan hirveästi rahaa ja resursseja. Mut mä nään sen myös tarjoaa kasvua. Se on pitkäjänteistä toimintaa ja sit se luo hirveästi mahdollisuuksia erilaisille innovaatioille ja uusille työpaikoille. Mä nään sen ainoastaan positiivisena. Siihen ei tarvii suhtautua silleen, että kaiken muun kustannuksella nyt mennään kohti hiilineutraaliutta.

Konkreettisina keinoina ekologisen kestävyyden kehittämisessä Lehmus nostaa esimerkiksi vihreämmän liikenteen ja julkisen liikenteen toimivuuteen panostamisen. Myös ruokapuolella hän näkee mahdollisuuksia.

–Kotimaisen ruoka on ehdottomasti se ykkönen. Tottakai lihankulutusta täytyy vähentää, sitä en kiellä missään nimessä. Joka tapauksessa kotimaisen ruoan pitäisi olla se eka, koska se tulee läheltä ja täällä Suomessa meillä on varmaankin tiukimmat säännökset ja valvonta.

Maatalous puhututtaa laajalti ja Lehmus nostaa yhdeksi tärkeäksi seuraavan vaalikauden kohteeksi maatalouden tulojen jakautumisen ja siihen huomion kiinnittämisen.

–Miten tulot siellä [kotimainen ruoantuotanto] jakautuu ja miten se raha siellä liikkuu niin se täytyy saada kuntoon. Mun ystävät, jotka eivät ole maatalouden kanssa missään tekemisissä on ihmetelly, että miten voi olla, kun ruoka on se ainoo asia mitä jokaisen ihmisen täytyy ostaa, niin miten voi olla että se ihminen, joka tuottaa sitä ruokaa, ei pärjää ilman valtion tukea.

Aliisa Wahlsten, VIHR (Vihreät)

Vihreiden edustaja Aliisa Wahlsten on lähtenyt heti opintojen alkaessa aktiivisesti mukaan opiskelijapolitiikkaan ja järjestötoimintaa. Biologiaa Turun yliopistossa opiskeleva Wahlsten on ehtinyt toimia niin ainejärjestön hallituksessa kuin TYYn hallituksen sekä edustajiston puheenjohtajana.

Wahlstenin vaalikärjet ovat: ympäristö ja luonnon monimuotoisuus, tiede ja koulutus sekä hyvinvointi.

–Tärkeetä on kestävä talous. Mä koen, että me rakennetaan kestävä talous esimerkiksi hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön kautta. Kun meillä on kestävät ihmiset ja kestävä ympäristö niin sillä tavalla tulee kestävä tulevaisuus”

Ekologisen kestävyyden edistämiseksi ehdokas nostaa kannustuksen, tukemisen sekä tiedon levittämisen.

–Meidän pitää antaa tukea, kannustusta ja tietoa kestävämpiin tekoihin. Me tarvitaan yhteiskuntaan erilaisia ohjelmia ja tavoitteita, missä tavallaan oltaisiin laitettu selkeitä toimenpiteitä, mistä voisi saada esimerkiksi enemmän tukia omaan toimintaansa.

Koulutuksesta eikä terveydenhuollosta tule Wahlstenin mielestä tinkiä.

–Koulutus, tiede sekä terveydenhuolto on ehdottomasti sellaisia, mistä ei pidä lähteä leikkaamaan. Jos meillä ei ole hyvinvoivia ihmisiä niin ei meillä ole ketään, joka tätä yhteiskuntaa toteuttaisi.

–Suomen vahvuus on meidän tieto ja taidot. Meidän aivot niin sanotusti on mun mielestä meidän vahvuus.Se, että me voidaan tuottaa niitä uusia innovaatioita ja kaikkee muuta. Niitä ei synny, jos me ei anneta tilaa koulutukselle ja tieteelle. Sen takia mun mielestä on tosi tärkeetä, että niitä myös rahoitetaan, Wahlsten kertoo.

Wahlsten nostaa tukien uudelleen tarkastelun mahdolliseksi leikkauskohteeksi.

–Se että meillä on tietysti rakenteissa tukia, joita pitää tarkastella ja uudelleen jakaa. Ehkä sellaista kokonaisvaltaista tarkastelua

Seuraavan kauden kehityskohteiksi Wahlsten nostaa erityisesti juuri koulutuksen, ympäristötoimien tukien lisäämisen sekä terapiatakuun.

–Koulutuksessa perusrahoituksen lisääminen on sellainen tosi tärkee juttu. Lisäämisellä tarkoitetaan sitä, että se voidaan tehdä niin, että sinne rahallisesti lisätään rahaa mut myös se, että sitä kokonaisrahoitus summaa sen perusrahoituksen osuutta lisätään, Wahlsten kertoo.

–Ympäristötoimien tukien lisääminen. Tehdään tosi paljon kannustimia ja lisätään tietoutta, jotta me saadaan sitä ekologista kestävyyttä lisättyä nimenomaan, jatkaa Wahlsten.

Alice Girs, PS, (Perussuomalaiset)

Perussuomalaisten ehdokas Alice Girs on koulutukseltaan insinööri ja ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Hänen vaaliteemat on: talous ylös ja verot alas, turvallisuus sekä perusoikeudet, eli sananvapaus ja tasa-arvo.

Turvallisuudessa Girs kertoo olevansa huolissaan erityisesti jengiväkivallan ja nuorten tekemien väkivaltarikosten kasvusta sekä raaistumisesta.

–Jengiväkivalta ja ja erityisesti nuorten tekemä väkivalta on raaistunut, Girs toteaa.

–Rangaistuksia täytyisi mun mielestä koventaa. Ihan vaan sen takia, että niillä ei ole sellaista pelotevaikutusta oikeestaan, ehdokas kertoo.

–Moni uusii sen [rikoksen] sen takia, koska se rikoksesta saatava rangaistus ei vastaa tavallaan ensinnäkään kansan oikeustajua, Girs jatkaa.

Kolmannen vaaliteeman Girs kertoo olevan perusoikeudet, eli tasa-arvo sekä sananvapaus.

–Tällä hetkellä moni suomalainen kokee hyvin hiljaisesti sillä tavalla, että heistä on tullut toisen luokan kansalaisia omassa kotimaassaan. Sananvapaus on oikeastaan ainoastaan sellaisilla vähemmistöillä, Girs kertoo.

–Tahallaan loukkaaminen on huonoa käytöstä, mutta sen ei silti pitäisi olla rikos, Girs täsmentää.

Talous tulisi ehdokkaan mielestä saada ensisijaisesti kuntoon. Välttämättömyyksistä hän ei kuitenkaan leikkaisi

–Vain välttämättömät niinkuin esimerkiksi meidän terveydenhuolto ja koulutus, niistä ei voi lähteä leikkaamaan. Niihin on pakko panostaa. Sit turvallisuus, poliisin määrärahat ja puolustusvoimat on sellaset välttämättömät.

Leikkauskohteita Girs nimeää muutaman.

–Lähtisin leikkaamaan näistä Suomen ulkopuolelle menevistä rahoista. Jos meillä ei ole varaa pitää omia peruspalveluita kunnossa niin ei me voida laittaa sitä sit kyllä muuallekaan. Se on priorisointikysymys. Joten se kehitysapu pitäisi laittaa vaan nollaan niin pitkäksi aikaa kunnes me ollaan niin sanotusti plussan puolella, Girs jatkaa

–Suomen pitäisi nyt tällä hetkellä hieman niistä [ympäristöasioista] joustaa, jotta me saadaan se talous toimimaan, kertoo ehdokas seuraavaksi.

–Mutta tässä tilanteessa meidän on pakko saada meidän talous nousuun. Ainoastaan toimiva talous mahdollistaa sen, että me voidaan kehittää vihreämpää teknologiaa ja päästötöntä teknologiaa, Girs selittää.

Seuraavalla kaudella pitäisi keskittyä turvallisuuteen sekä pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseen.

–Pienille ja keskisuurille yrityksille enemmän apuja, jotta ne saisivat palkattua enemmän ihmisiä töihin, Girs kertoo.

Jenni Jäntti, VAS (Vasemmistoliitto)

Satakunnan vaalipiirissä ehdolla oleva Jenni Jäntti on opiskelija-aktiivi Porin yliopistokeskuksesta. Digitaalista kulttuuria opiskeleva Jäntti on toiminut tähän mennessä jo yli kahdessakymmenessä luottamustehtävässä.

Tällä hetkellä hän toimii esimerkiksi Turun yliopiston vihreä vasemmisto Viva ry:n puheenjohtajana. Vaaliteemoikseen Jäntti nostaa ympäristön ja eläinoikeudet, hyvinvoinnin ja ihmisoikeudet.

–Meidän on välttämätöntä toteuttaa reilu siirtymä, jotta me pystytään torjumaan ilmastonmuutosta parhaalla mahdollisella tavalla. Reilussa siirtymässä me otetaan huomioon myös vähätuloiset ihmiset ja ne, joiden elämään tää siirtymä tulee vaikuttamaan niin, ettei kukaan tipu kelkasta pois.

–Yks esimerkki mitä me voidaan tehdä on, että me luovutaan ympäristölle haitallisista tuista ja siirretään ne rahat sitten ilmastokestäviin ratkaisuihin, Jäntti kertoo.

–Aletaan tarjoamaan jo esimerkiksi sellaisille aloille, jotka on hyvin saastuttavia, ja joita ei voi enää jatkossa olla nii vaihtoehtoja muuttaa sitä toimintaansa. Että ollaan siinä mukana tarjoamassa tukea yrityksille tässä muutoksessa, jatkaa Jäntti.

Yksi Jäntin vaaliteemoista on “hyvinvointivaltiosta tukea ja turvaa kaikille”. Tähän hän nostaa ensisijaisesti sosiaaliturva uudistuksen tärkeyden. Jäntti painottaa myös sitä, että opiskelijat tulee ottaa uudistuksessa huomioon.

–Sosiaaliturvan uudistus tulee nyt ensi kaudella. Ja se, miten se onnistuu määrittää sitten hyvin paljon millainen meidän sosiaaliturva on sitten jatkossa. Olisi hyvin tärkeää, että opintotuki saataisiin tähän muutokseen mukaan.

–Meidän tulee uudistaa meidän sosiaaliturvaa ja siirtyä nykyisestä tukiviidakosta vastikkeettomaan perustuloon. Me ensi kaudella uudistetaan sosiaaliturvaa ja sillon me ei varmastikkaan vielä päästä tähän perustuloon, joten meidän tulee ottaa opintotuki mukaan tähän uudistukseen ja nostaa esimerkiksi opintorahaa satasella ja asettaa opintolainalle korkokatto, sekä tehdä muitakin muutoksia, jotka helpottaa opiskelijoiden elämää, Jäntti kertoo.

Jäntin mielestä viime vaalikaudella on tehty jo onnistuneita muutoksia yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Kuitenkin tekemistä vielä on.

–Tällä vaalikaudella me saatiin toi translain uudistus tehtyä, mikä on ihan hyvä, mutta sinne jäi puutteita, joita meidän pitää vielä korjata seuraavalla vaalikaudella. Lisäksi meidän täytyisi vihdoin saada saamelaiskäräjälaki maaliin.

–Me toteutetaan parhaiten näitä vähemmistöjen oikeuksia tekemällä antirasistista ja feminististä politiikka, Jäntti toteaa.

Kysyttäessä, miksi juuri kyseistä ehdokasta tulisi äänestää, Jäntti toteaa seuraavanlaisesti:

–Mua kannattaa äänestää, jos haluaa eduskuntaan ihmisen, joka on valmis pitämään opiskelijoiden puolia, varmistamaan sen, ettei kukaan jää kelkasta ja joka pitää huolta siitä, että Suomesta tulee paikka, joka pitää huolta ihan kaikista asukkaistaan, niin ihmisistä, eläimistä kuin luonnostakin.

Muiden eduskuntapuolueiden nuoria ehdokkaita toimitus ei tavoittanut yhteydenottoyrityksistä huolimatta.

29.3. juttuun lisätty yksi haastattelu.