Onnekkaita ovat he, jotka tällä hetkellä asuvat asunnoissa, joissa sähkö kuuluu vuokraan, tai joiden määräaikaiset sähkösopimukset ovat vielä voimassa. Sähköyhtiöitä hakeutuu konkurssiin toinen toisensa perään, mikä johtaa yhä useampiin äkillisiin sopimusten purkamisiin. Parin vuoden takaisista sähkön hinnoista voi vain haaveilla tänä päivänä.
Sähkön hinnan nopea kallistuminen on monen asian summa, mutta suurimpana syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Venäjä laittoi kaasuhanat hiljalleen kiinni vastineena Euroopan asettamille pakotteille. Venäjältä ostettu maakaasu on halvempaa kuin nyt Norjasta ja Iso-Britanniasta tuleva, minkä takia sähkön hinta on nyt noussut Euroopassa. Eniten energiakriisi on osunut Saksaan ja Ranskaan, joiden sähkönsaanti on ollut vahvasti rakennettu Venäjältä saatavan maakaasun varaan.
Tällä hetkellä monen kuluttajan valinta on pörssisähkö, koska kiinteähintaiset sopimukset ovat kalliita, eikä määräaikaisia sopimuksia tehdä enää kovinkaan paljoa, saati edullisesti. Pörssisähkössä hinta vaihtelee markkinahinnan mukaan tunneittain. Pörssisähkön hinnat ovat tyypillisesti edullisimmillaan iltaisin, öisin sekä viikonloppuisin. Pörssisähkö kannustaa oman sähkönkäytön tarkkaan seuraamiseen, koska kulutuksella on suora vaikutus sähkön hintaan.
Sähkön kuukausikeskihinta on ollut vuosia alle 10 snt/kWh, ja tällä hetkellä se pyörii jossain 20 snt/kWh tienoilla. On ennustettu, että kuukauden keskihinta tulee nousemaan jopa lähes 50 snt/kWh korkeuteen. Esimerkiksi pelikoneen käyttäminen 3 tuntia vuorokaudessa on kuukaudessa aikaisemmin maksanut 2 euroa, maksaa tällä hetkellä 3 euroa ja loppuvuodesta 8 euroa. Nousu on siis huomattava.
Eniten sähköä kotitalouksissa kuluttavat lämmitys sekä koko ajan päällä olevat kodinkoneet, kuten jääkaappi ja pakastin. Suurin osa nykyään käytössä olevista valaisimista on onneksi LED-valoja, jotka eivät kuluta paljoakaan energiaa. Jos asunnossa on kuitenkin vielä hehkulamppuja, ne kuluttavat huomattavasti enemmän sähköä LED-valoihin verrattuna. Puhelimen lataus tai kannettavan tietokoneen käyttö eivät ole suuria energiasyöppöjä, mutta pöytäkone kuluttaa taas jo paljon enemmän. Panostamalla energiatehokkaisiin kodinlaitteisiin on pitkällä aikavälillä mahdollista säästää huomattavia summia rahaa. Kodin kylmälaitteet on nyt myös tärkeää optimoida oikein, jotta ylimääräinen kulutus minimoidaan.
Monelle oman sähkön kulutuksen seuraaminen on uusi asia. Sähkö on ollut pitkään niin edullista, ettei ole ollut väliä pyöriikö pesukone mihin kellonaikaan ja kuinka pitkään, tai jääkö televisio vahingossa päälle pidemmäksikin aikaa. Pari vuotta sitten käytiin keskustelua siitä, että onko sähkö jopa liian halpaa. Todella alhainen sähkön hinta ei kannusta kestävään energian käyttöön, eikä vastuullisiin valintoihin. Jos sähkö on niin edullista, ettei omaa kulutustaan tule seurattua lainkaan, on se mielestäni liian halpaa.
Moni valittelee sitä, kuinka ei pääse nyt enää käymään saunassa päivittäin tai kuinka joutuu kiinnittämään huomiota sähkönkulutukseensa, koska sähkö on niin kallista. Monet ovat vasta nyt miettineet, että pitäisikö vanha ja paljon energiaa kuluttava kodinkone vaihtaa uuteen ja vähemmän kuluttavaan vaihtoehtoon. Aiemmin sähköautoja on voinut ladata ilmaiseksi muun muassa ostoskeskuksien parkeissa, mutta pikku hiljaa nämäkin latauspisteet ovat muuttumassa sähkön hinnan kohoamisen myötä maksullisiksi.
On jokseenkin surullista, että energian runsas kulutus alkaa kiinnostamaan monia vasta siinä vaiheessa, kun se osuu omaan kukkaroon. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 28. heinäkuuta ja suomalaisten ylikulutuspäivä oli 31. maaliskuuta. Suomalaiset kuluttavat maapallon varat siis jo ennen huhtikuuta. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan koko ihmiskunnan tarpeet. Suomalaisten ylikulutuksen yksi suurimmista syistä on energiantuotanto.
On tärkeää muistaa, että länsimaiden ylikulutuksesta maksavat ensimmäisenä muut maat. Suomalaiset saavat rauhassa kuluttaa ennen kuin ilmastokriisi iskee hengenvaarallisesti tänne pohjolaan. Tällä hetkellä on jo maita, jotka kärsivät tulvista, metsäpaloista, kuivuudesta sekä merenpinnan kohoamisesta ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomalaisten ylikulutuspäivä on pysynyt samoilla kuukausilla jo kymmenen vuotta. Kulutus ei siis ole vähentynyt merkittävästi ainakaan tällä mittarilla, vaikka ilmastokriisi on ollut tapetilla moneen otteeseen viimeisen vuosikymmenen aikana.
Intialla ei esimerkiksi ole ylikulutuspäivää ollenkaan. Jos kaikki kuluttaisivat samalla tavalla kuin keskiverto intialainen, tarvittaisiin 0,7 maapalloa. Intian kulutus valtiona on suuri, mutta yksilön tasolla intialaiset kuluttavat huomattavasti vähemmän kuin suomalaiset. Monesti törmää väitteeseen, ettei suomalaisen kuluttajan kannata välittää ilmastonmuutoksesta, koska isot maat kuten Intia ja Kiina kuluttavat niin paljon jo yksinään. Myös Kiinan ylikulutuspäivää vietetään huomattavasti myöhemmin kuin Suomen, eli tänä vuonna 2. kesäkuuta. On siis epäreilua hakea omalle toiminnalle hyväksyntää sillä verukkeella, että Suomi valtiona on pieni tekijä ilmastonmuutoksen suhteen, kun suomalaiset kuluttavat yksilöinä moninkertaisesti enemmän, kun monet muut maapallon asukkaista.
Sitä haluaisi uskoa, että energiakriisi viimeistään kannustaa ihmisiä säästeliäämpään energiankäyttöön. Kuitenkin Euroopan vihreä siirtymä hidastuu vääjäämättä, kun puoliteholla käyneet kivihiilitehtaat ja ydinvoimalat otetaan uudelleen käyttöön, jotta saataisiin lisää energiaa. Vastauksena energiakriisiin ei siis ole ensisijaisesti energian vähentäminen vaan pohdinta, että mistä energiaa nyt saadaan nopeasti ja halvalla. Kuulostaa jopa hieman absurdilta, että yrityksiä ylistetään siitä, että ne sulkevat mainosvalot yöksi ja tarkistavat, että laitteisto on energiatehokasta. Sähkön hinnan kallistuminen saa yritykset sekä valtiot tekemään toimenpiteitä, jotka olisi ilmastokriisin takia pitänyt tehdä jo vuosia sitten.
Energiansäästämiseen on pyritty keksimään keinoja jo pitkään. Katuvalojen energiankulutuksesta sekä asuintilojen lämpötiloista on puhuttu vuosia ilmastoaktivistien toimesta. Kuitenkin katuvaloja on ruvettu himmentämään vasta nyt ja asuntojen sekä toimitilojen lämpötilojan laskemaan. Tarve näille muutoksille olisi ollut jo aikoja sitten.
Suomessa ei ole totuttu sähkön puutteeseen, ja sähkökatkot ovat erityisesti kaupunkialueilla olleet pitkään harvinaisuus. Yleinen ajatusmalli on ollut, että sähköä on aina saatavilla pistorasiasta. Monelle realiteetit siitä, mistä sähkö oikeasti tulee, on kadoksissa. Voisi jopa sanoa, että loputtoman sähkön ajatellaan kuuluvan ihmisen perusoikeuksiin. Ehdotukset sähkön rajoittamisesta kuulostavat hurjilta, koska suurin osa ei ole edes osannut kuvitella tällaisen tilanteen mahdollisuutta.
Osittain tuntuu jopa siltä, että energiakriisin edetessä ollaan palaamassa ajassa taaksepäin. Säikähdys sähkön loppumisesta on saanut ihmiset ostamaan muun muassa kaminoita sekä puuta ennätystahtiin. Nyt ihmiset pohtivat sitä, miten lämmittää asunto muilla keinoin kuin sähköllä, jotta asuminen tulisi halvemmaksi. Mielenkiintoista on myös seurata, että mitä tapahtuu esimerkiksi vuorokauden ympäri auki oleville kaupoille. Iskeekö energiakriisi myös isoihin kauppoihin niin, että ne joutuvat säästämään sähköä aukioloaikoja lyhentämällä?
Energiakriisillä on myös merkittävä vaikutus talouteen. Se sekä inflaatio ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa sekä aiheuttaneet epäluottamusta taloustilanteeseen. Talouskasvu heikkenee ja epävarmat ennusteet energiakriisin takia ovat kasvattaneet Suomen talouden taantuman uhkaa. Tilanne ei näytä hyvältä oikeastaan kenenkään kannalta. Energiakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen on vaikeaa ennustaa, mutta vaikuttaa siltä, ettei tilanne kovin nopeasti ainakaan parane.
Energiakriisi ei ole mikään ohimenevä tapahtuma, jonka jälkeen voimme taas jatkaa niin kutsuttua normaalia elämää. Palaaminen vanhoihin kulutustottumuksiin ei ole ilmastokriisin takia mahdollinen. Energiakriisi ei mene pois odottamalla, vaan jokaisen meistä olisi viimeistään tässä vaiheessa hyvä kiinnittää huomiota omaan kulutukseen ja vähentää sitä. Yhden kotitalouden energiansäästössä ei ehkä ole numeerista merkitystä isossa mittakaavassa, mutta kun kaikki vähentävät, niin silloin vaikutus kokonaiskulutukseen on merkittävä.
Moni opiskelija kokee stressiä sähkön kallistumisen takia. Moninkertaistunut sähkölasku tuntuu tiukassa budjetissa varsinkin, kun inflaation takia myös kaikki muut kulut kallistuvat. Halpaan energiaan on ehtinyt jo tottua, joten yhtäkkinen muutos tuntuu suurelta. Koko ajan saatavilla oleva loputtomalta tuntuva energia ei kuitenkaan ole ihmisille perustarve, vaan mukavuus. Kenenkään ei tarvitse pitää valoja päällä jokaisessa huoneen nurkassa jatkuvasti tai pitää televisiota päällä koko iltaa. Kallistunut energia on hyvä viimeinen tuuppaus kohti vihreämpiä valintoja.
Nyt jos koskaan on meillä kaikilla mahdollisuus oppia seuraamaan ja vähentämään omaa kulutustamme. Jokaisen arkisilla pienillä valinnoilla on yhteen laskettuna suuri merkitys, eikä omaa runsasta energiankäyttöä voi perustella sillä, ettei se vaikuta isossa mittakaavassa mitenkään. Omien kulutustottumusten sekä talouden seuranta luonnistuu varmasti meiltä kaikilta, kunhan vain jaksaa nähdä hieman vaivaa.
Kira Kokko
toimitusharjoittelija
Turun ylioppilaslehti
Turku
