Kampus
22.03.2017

YTHS-gynekologin asiattomat kommentit askarruttavat

Teksti:
Heta Pyhäjärvi & Artemis Kelosaari
Kuvat:
Dartart / 123RF Stock Photo

Vähättelyä, karkeaa kielenkäyttöä ja heteroksi olettamista. Pyysimme kuutta opiskelijaa kertomaan, millaista palvelua he ovat saaneet Turun YTHS:n gynekologilta. 

Jo vuosien ajan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tarjoamat gynekologipalvelut ovat herättäneet polemiikkia opiskelijoiden keskuudessa Turussa. Esimerkiksi Turun Sanomat kirjoitti ongelmasta vuonna 2010 otsikolla ”Naisopiskelijat kokevat lääkärin lapsi- ja hääutelut tungettelevina”.

Tungetteleva käytös ei näytä loppuneen. Turun ylioppilaslehti haastatteli kuutta 20–28-vuotiasta opiskelijaa, jotka ovat kokeneet YTHS:n gynekologin käytöksen asiattomaksi tai loukkaavaksi (kokemukset jutun lopussa). Kukaan heistä ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden takia.

Opiskelijoita ovat vaivanneet esimerkiksi potilaan tuntemusten vähättely, heteroksi olettaminen ja karkea kielenkäyttö. Muutama kertoo myös välttelevänsä gynekologille menoa kuultuaan, millaista kohtelua muut opiskelijat ovat vastaanotolla saaneet. Kokemukset ovat vuosilta 2013– 2016.

 

YTHS:N POTILASASIAMIEHEN Seija Kankareen mukaan opiskelijoiden kokemukset kuulostavat ikäviltä.

”Pahoittelen syvästi opiskelijoiden kokemuksia hoitokäynneillä. Otamme opiskelijoiden huolen ja palautteet aina tosissamme ja ryhdymme toimenpiteisiin asian ratkaisemiseksi”, Kankare kertoo sähköpostitse.

Toimenpiteistä vastaa esimies, Turussa YTHS:n terveyspalveluyksikön johtaja ja yleisterveyden ylilääkäri Maisa Kuusela. Esimiehenä Kuusela ei voi kommentoida yksittäisen työntekijän asioita eli esimerkiksi sitä, millaisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi on tehty tai tehdään.

Johtajan mukaan tilanne on kuitenkin parantunut aikaisemmista vuosista. Turun YTHS:ään tuli viime vuonna viitisenkymmentä asiakaspalautetta. Eniten palautteita tuli laskutuksesta ja esimerkiksi ajanvarauksen epäselvyyksistä.

”Palautteet eivät kohdistuneet erityisesti kehenkään työntekijään. Saimme myös kiittävää palautetta”, Kuusela kertoo ja lisää, että ilmenneet ongelmat yritetään kaikin tavoin ratkaista.

 

KUUSELA KEHOTTAA opiskelijoita antamaan kokemuksistaan palautetta. YTHS:n nettisivujen kautta annettu palaute ohjataan Turkuun kyseisen alan ylilääkärille tai osastonhoitajalle.

”[Tämä] selvittää asiaa potilasasiakirjamerkintöjen avulla sekä kyseessä olevan henkilön kanssa, mikäli palaute on koskenut tiettyä henkilöä”, Kuusela avaa.

Lisäksi palaute käsitellään yksikön johtoryhmässä ja sen antajalle lähetetään vastaus.

Mikäli Turun YTHS:n gynekologille ei halua mennä, mutta tarvitsee gynekologista hoitoa, Kuusela tarjoaa ratkaisuksi ensisijaisesti käyntiä yleislääkärillä, missä useimmat nuorten gynekologiset ongelmat hoituvat.

Tämän vuoden aikana YTHS kouluttaa valtakunnallisesti kaikki yleislääkärit kierukan laittoon.

”Ehkäisyasioissa opiskelija ohjataan usein ensimmäiseksi terveydenhoitajalle.”

 

SUOMEN GYNEKOLOGIYHDISTYKSEN puheenjohtaja ja Naistenklinikan ylilääkäri Seija Grénman muistuttaa, että lääkäri sitoutuu ammattikunnan työtä luotsaavien eettisten ohjeiden mukaisesti luottamusta herättävään ja kunnioittavaan käytökseen.

”Lääkäri joutuu tutkimustilanteessa usein kajoamaan potilaan ruumiilliseen koskemattomuuteen intiimilläkin tavalla, ja tällöin lääkärin ammatillinen suhtautuminen on erityisen tärkeää. Lääkärin epäasiallista käytöstä potilasta kohtaan ei voida pitää hyväksyttävänä missään tilanteessa.”

Grénman korostaa, että potilaan kohtaaminen on lääkärityön ydintapahtuma, jossa vuorovaikutuksen onnistuminen ratkaisee myös vastaanoton lääketieteellisen laadun.

 

"Kun vastaanotolle menee ja tervehtii, tietää varautua siihen, että sieltä voi tulla ihan mitä tahansa"

Opiskelija, 25. Vastaanotolle vuonna 2016 tutkituttaaksen rintansa:

”’Ai, sinusta on tulossa imettäjä.’ Hämmästyin, miten gynekologi noin voi sanoa. Vastasin että ’ei ole, mutta rinnastani tulee eritettä ja tuskin kuuluisi tulla’. Gynekologi sanoi, että ’vasta sitten on syöpä, kun nestettä valuu kunnolla, kun se on veristä tai kun tuntuu kova kuhmu rinnassa. Mutta jos nyt haluat, voin kyllä kähmiä niitä sun tissejä’.

Muistan sanat tasan tarkkaan. Vastasin, että ’ei kyllä tarvitse’, jolloin hän sanoi, että ’painat sitte itte vaan näin’, painoi omaa rintaansa peukalolla ja etusormella, laittoi kielen ulos ja teki tröööt-äänen. Liike ja ääni toistuivat ainakin kolme kertaa käyntini aikana.

Koko käynnin ajan gynekologi puhui ja puhui eikä kysynyt minulta hirveästi mitään. Hän haukkui ja puhui aliarvoisesti nuorista naisista, koska ’pelkäämme heti rintasyöpää’.

En tehnyt valitusta, vaikka minulla oli se mielessä. Ajattelin, että siinä on minun sanani hänen sanaansa vastaan. Mietin myös, onko minulla tarpeeksi valittamisen aihetta. Halusin vain unohtaa koko käynnin, koska olin niin pettynyt. Lääkäri ei ottanut minua tosissaan eikä kuunnellut, mitä sanottavaa minulla oli.”

Opiskelija, 25. Vastaanotolle vuonna 2015 kipuoireilun takia:

”Reagoin heti siihen, että hän oli kovin ronski. Heitteli läppää tyyliin ’otetaan sit vaatteet pois ja aloitetaan bileet’ tai ’voihan joillain naisilla – eiku siis kyl sä hehe tiedät’, kun korjasin [hänelle sukupuoleni].

Hän oli lukenut papereista transtaustani. Siinä vaiheessa, kun hän oli ollut törkeä ja mukahauska, hän aloitti sisätutkimisen kommentoiden ’mikäs sit seuraava askel on, ommellaanko römpsä kiinni?’ Hän oli muutenkin aika törkeä, ei antanut aikaa reagoida tai kertonut mitään etukäteen, yhtäkkiä vain koski tai tunki jotain instrumenttia sisälle.

Minusta se oli epäkorrektia ja asiatonta, mutta yritin mennä läpänheittoon mukaan, koska ajattelin, että se olisi nopeammin ohi niin. Sitten [puhe] meni niin absurdiksi, että menin aivan lukkoon. Kun tulin ulos, jäin vaan seisomaan järkyttyneenä käytävään.

Kävin tiskin kautta kertomassa tapahtuneesta. Siellä pahoiteltiin toki huonoa käytöstä, mutta ei tarjottu virallista valituslappua, enkä tajunnut pyytää. Sanoin, etten aio ikinä enää mennä sen ihmisen vastaanotolle. Minulle tarjottiin yleislääkäriä gynenä.”

Opiskelija, 28. Vastaanotolle vuonna 2016 rutiinitarkastukseen ja ehkäisyvalmisteen vaihdon vuoksi:

”Olin vältellyt menoa gynekologille, koska olin kuullut paljon erilaisia negatiivisia huhuja hänestä ja muutenkin olin aiemmin aina ollut naisgynellä. Opiskelijana minulla ei kuitenkaan ollut varaa mennä yksityiselle.

Gynekologi otti minut hyvin vastaan ja oli todella ystävällinen. Hän oli kova puhumaan ja hänellä oli melko ronski huumori, mutta en missään vaiheessa ottanut sitä mitenkään loukkaavana. Mielestäni se nimenomaan helpotti ja jopa rentoutti muuten ikävää tilannetta eli edessä olevaa gynekologista tutkimusta. Huumori on kuitenkin sellaista, että joku herkempi voi suhtautua siihen eri tavalla.

Ainut, mikä jäi mietityttämään, oli keskustelu ja kysymykset siitä, miksi valitsen ehkäisyn käytön jatkamisen, vaikka olen vakituisessa parisuhteessa ja 28-vuotias. Jotenkin hänen oletuksensa ja mielipiteensä on, että tässä vaiheessa pitäisi lisääntyä.”

Opiskelija, 23. Vastaanotolle vuonna 2014 endometrioosiepäilyn vuoksi:

”Olin hyvin varma, että minulla on endometrioosi. Ajattelin, että samalla vastaanottokäynnillä saan kätevästi gynekologisen perustutkimuksen, koska en ollut koskaan ennen käynyt gynellä. Halusin tietää, että kaikki on ok. Minulle oli koko ikäni toitotettu, että pitää käydä tutkimuksissa säännöllisesti, vaikkei olisi mitään oireita.

Vastaanotolla [gynekologi] ilmoitti, että ei minulla voi olla endometrioosia, tekemättä minkäänlaista fyysistä tutkimusta. Hän vain kyseli oireistani pari hassua kysymystä. Hämmennyin vähän, mutten ajatellut kyseenalaistaa lääkärin auktoriteettia. Tämän jälkeen [gynekologi] sanoi, ettei halua tehdä sisätutkimusta vain varmuuden vuoksi. Hämmennyin taas, mutta annoin olla enkä vaatinut mitään.

Kieltäytyessään sisätutkimuksen tekemisestä [gynekologi] sanoi myös, että ’sitten, kun sulla on vuoden päästä poikaystävä, ja tulet tänne hakemaan e-pillerireseptiä, katsotaan uudelleen’. Ensinnäkin kismitti hetero-oletus, sitten vähän ihmetytti myös ajatus siitä, että välttämättä kaikki haluaa parisuhteen, mutta etenkin ajatus, että jos olisin heterosuhteessa, hankkisin ehdottomasti e-pillerit.

Lopulta lähdin saamatta vastauksia mihinkään kysymyksiini. En saanut oikeasti varmuutta endometrioosista enkä haluamaani sisätutkimusta. Ainoa, mikä jäi käteen, oli olo, että minua ja ongelmiani vähäteltiin. Jäi myös vahva olo, että [gynekologi] tietää kaiken ja että minä en voi mitenkään tietää mitään – edes omasta kehostani.

Tämän jälkeen akuuteissakin tilanteissa olen luottanut joko Googleen, apteekin käsikauppalääkkeisiin ja onneen – tai kiskonut jostain satasen ja mennyt yksityiselle gynekologille, jossa minut otetaan tosissaan.”

Opiskelija, +20. Vastaanotolle vuonna 2013 tiheään uusiutuneiden hiivatulehdusten vuoksi:

”Painotin tulleeni, koska lääkkeiden pakkausselosteessa kehotettiin tekemään niin ja koska vaiva oli aika helvetin tuskallinen. Lääkäri nyökkäili jokseenkin huvittuneesti. Kun selostukseni oli ohi, hän sanoi, ettei minulla mitään hiivatulehdusta ole. En muista sanantarkkaa vastausta, koska tapahtumasta on yli kolme vuotta. Gynekologin pointti oli kuitenkin se, että olen tehnyt itsediagnoosin väärin ja koska olen nuori nainen, harrastan usein varomattomasti seksiä lukuisten eri miesten kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että minulla on totta kai sukupuolitauti. Lääkärin äänensävy oli koko homman ajan teennäisen kärsivällinen mutta samalla rempseä, tyyliin ’kyllä minä teidät tytöt tunnen, hehee’.

Olin tyrmistynyt ja kiusaantunut. En oikein tiennyt, miten reagoida. Olin kuitenkin niin vihainen, että hämmennyksestä huolimatta täräytin, että lääkäri on nyt kyllä aika helvetin väärässä koska a) en ole kiinnostunut miehistä, enkä siten harrasta seksiä miesten kanssa, ja b) olen ollut aika pitkään käytännössä selibaatissa.

Lääkäri meni tästä itse aika hämilleen, mutta kokosi itsensä ja totesi, että tietysti seksitaudit voivat tarttua kumppaneiden sukupuolesta riippumatta. Huvittunut sävy oli kuitenkin poissa, ja minusta tuntui, että tyyppi otti minut vihdoin tosissaan (mikä tuntui aika vastenmieliseltä, koska olisihan minut pitänyt ottaa tosissaan heti siinä vaiheessa, kun astuin huoneeseen).”

Opiskelija, +20. Useita kokemuksia:

”Vuodesta 2010 lähtien olen käynyt gynellä noin kerran vuodessa. Alkuaikoina oli avopuoliso. Tuolloin tuli kerran ikävä kutina, jota en saanut rauhoittumaan. [Gynekologi] sanoi heti kyseessä olevan klamydia ja ’sun puolisosi varmaan pettää sua’. Kun näytin järkyttyneeltä, hän sanoi ’vitsivitsi’. Tosi outo tilanne.

Minulla on rakenteellinen poikkeama eli kaksi kohtua. [Gynekologi] muistaa minut aina siitä ja haluaa ultrata minut joka kerta, vaikka se ei olisi tarpeen. Se on niin ihmeellistä! Mielestäni asiasta ei tarvitsisi tehdä mitään show’ta. Tutkitaan ja lähdetään huojentuneena, ehkä lähete kourassa. Sellaista sen gynetutkimuksen pitäisi olla.

[Gynekologi] sanoi, että ’naiseus ei ole sairaus’. Minä tulkitsin kommentin niin, ettei gynellä ole pakko käydä. Itse tilanteissa menen usein ns. autopilotilla, ja tulen vasta myöhemmin ajatelleeksi, mitä [gynekologi] oikeastaan sanoi. Olisin hyvin voinut joskus lähteä ovet paukkuen, mutta vaistomainen auktoriteetin kunnioitus estää minua sanomasta vastaan.

Olen käynyt gynellä nyt mahdollisimman vähän, eikä lisääntymisasioista puhuminen varsinaisesti inspiroi. Kun vastaanotolle menee ja tervehtii, tietää varautua siihen, että sieltä voi tulla ihan mitä tahansa.

Jos minulla ensimmäisenä gynekologina olisi ollut [YTHS:n gynekologi], niin ei hyvää päivää. Ei se nyt niin helppoa ole hypätä pöydälle ja antaa toisen kopeloida. Gynekologiset ongelmat ovat kuitenkin aika yleisiä: epäsäännöllisiä tai kivuliaita kuukautisia, tulehduksia, kipua seksin aikana ynnä muuta. Moni kävisi ylipäätään mieluummin naisgynellä.

Minä kyllä kävisin [YTHS:n gynekologinkin luona], jos hän vain pitäisi suunsa kiinni. Fyysistä apua olen häneltä saanut, mutta ilmapiiri on aivan toinen juttu.”

 

Lue lisää:

YTHS: Mielenterveysongelmat yhä runsaita

"Opiskelijoiden päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta mielenterveyden ongelmat ovat yhä runsaita, kertoo YTHS:n tuore opiskelijoiden terveystutkimus." (2/2017)

Kun valta satuttaa

Miten auktoriteettien mielivalta vaikeuttaa masentuneen opiskelijan elämää? Nimimerkki Merihirviö kertoo. (11/2016)