Henkilö
30.05.2017

Tähtitieteilijä ratkoo avaruuden halki matkaavia salakoodeja

Teksti:
Arttu Ala-Jokimäki
Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • Elina Lindfors työskentelee Tuorlan observatoriossa, jonka kaukoputkea kiusaa seudun kasvava valosaaste.

Tutkija Elina Lindforsin aarrejahdissa on löytynyt jo yksi kokonainen galaksi.

Kuusenlatvojen piirtämästä horisontista erottuu kupolikattoinen rakennus. Moni ei ehkä arvaisi, että kyseessä on observatorio, joka piilottaa sisälleen Suomen suurimman kaukoputken. Seesteisen peltomaiseman keskellä Piikkiössä sijaitsee Tuorlan observatorio, jossa tehdään kansainvälisesti merkittävää tähtitieteen tutkimusta.

Yksi observatorion tutkijoista on Elina Lindfors. Vuonna 2015 hän oli mukana tutkimustiimissä, joka havaitsi 7,6 miljardin valovuoden päässä sijaitsevan galaksi PKS 1441+25:n lähettävän korkeaenergistä gammasäteilyä. Säteilyn ansiosta galaksin ominaisuuksia päästiin tutkimaan entistä paremmin.

”Korkeaenerginen gammasäteily on erityisen mielenkiintoista, koska se on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa matkatessaan maailmankaikkeuden läpi. Perille saapuessaan se sisältää tietoa tästä vuorovaikutuksesta – jos tiedon osaa tulkita. Säteily on kuin salakoodi, jonka avaamalla saamme tietoa universumin historiasta”, Lindfors selittää.

Lindforsin kiinnostus avaruutta kohtaan syttyi jo lapsuudessa. Hän ilmoitti ryhtyvänsä tähtitieteilijäksi 10-vuotiaana. Niistä ajoista paljon on muuttunut tähtitieteen saralla.

”Kun kirjoitin graduani, oli korkeaenergistä gammasäteilyä lähettäviä kohteita tiedossa kuusi. Nyt niitä tunnetaan 160. Havaintovälineiden kehittyessä tulemme tekemään vielä paljon uusia kiinnostavia löytöjä”, Lindfors kertoo.

Uusien löytöjen lisäksi myös tutuissa kohteissa riittää tutkittavaa.

”Tv-sarjojen poliiseilla pyörii usein mielessä jokin ratkaisematon katoamistapaus tai rikos. Tutkijalle voi käydä vähän samalla tavalla. Sitä huomaa palaavansa jonkin tutkimuskohteen äärelle uudestaan ja uudestaan”, Lindfors toteaa.

 

MYSTEERIT KIEHTOVAT, eivätkä ainoastaan tutkijoita.

Tuorlassa pidettiin maaliskuussa avoimien ovien päivät. 10 euron mainosbudjetilla ja henkilökunnan vapaaehtoistyöllä toteutettu tapahtuma oli yleisömenestys. Kävijöitä oli siinä määrin, että liikenteenohjaukseen tarvittiin avuksi vapaapalokunta.

Lindfors on tyytyväinen, että tähtitiede kiinnostaa yleisöä.

”Vierailut ovat tärkeä osa työtäni tutkijana. Tähtitiede ei ehkä tuota arkielämässä hyödynnettävää tietoa, mutta se tuo ihmiset tieteen äärelle. Täällä kävijät pääsevät kosketuksiin tieteellisen ajattelun ja tieteen menetelmien kanssa”, Lindfors muistuttaa.

Observatorion yhteydessä sijaitseva planetaario on avoinna yleisölle viikonloppuisin. Arkisin planetaariossa käy paljon kouluryhmiä. Ehkä joku nuorista vierailijoista löytää myös kutsumuksensa varhaisella iällä.

Lue Lisää:

Avaruusfysiikkaa arktiksella

Maailman pohjoisimmassa kaupungissa on piskuinen yliopistokeskus, jossa tutkitaan Arktista aluetta ja avaruutta. Turkulainen Erkka Heino on ollut Huippuvuorten yliopistokeskus UNISissa syksystä alkaen tohtorikoulutettavana. Hän oli yliopistokeskuksessa vaihto-opiskelijana jo vuoden 2016 keväällä ja piti tutkimuslaitosta laadukkaana.